Vertaileva tutkimus Suomen ja Australian valintavaiheen uimareiden harjoituskulttuureista
Toivainen, Helena (2018)
Toivainen, Helena
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317905
Tiivistelmä
Tämän työn aihe on saanut alkunsa opintojen työharjoittelujaksolla Australiassa, jossa suoritin työharjoittelun valmennuksen opintoihin. Ollessani apuvalmentajana yhdessä Australian johtavista uimaseuroista, huomasin aivan toisenlaisen valmennuskulttuurin, johon olin Suomessa tottunut. Australia on uinnissa johtavia maita ja sen valmennusjärjestelmää käytetty myös muissa maissa.
Tämän lajin kehittämistyön tarkoituksena oli verrata Suomen ja Australian harjoituskulttuureita. Työn tavoitteena oli saada näkemys valintavaiheen uimareiden näkemyksistä harjoituskulttuurista sekä selvittää miten ne eroavat maiden välillä. Tutkimus toteutettiin vertailevana tutkimuksena, jossa oli mukana yksi suomalainen ja australialainen seura. Seurojen 12-15- vuotiaat uimarit vastasivat kyselytutkimukseen, joka toteutettiin Webropol-verkkokyselynä. Kvantitatiivisin menetelmin toteutetussa kyselyssä uimarit arvioivat harjoituskulttuurin tekijöistä johdettujen väittämien paikkansapitävyyttä. Verkkokysely toteutettiin Suomessa ja Australiassa touko-elokuussa 2018. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Uimaliitto. Tutkimus on ensimmäinen valintavaiheen harjoittelua koskeva tutkimus, joka on tehty Suomessa. Sen tuoma aito lisäarvo lajille on suuri.
Työssä tulokseksi saatiin kuva valintavaiheen uimareiden harjoituskulttuureista Suomessa ja Australiassa. Australialainen harjoituskulttuuri koostuu korkeammasta autonomiasta, sosiaalisesta vertailusta sekä yhteenkuuluvuudesta kuin Suomen harjoituskulttuuri. Suomalaiset uimarit kokivat valmentaja-urheilijasuhteen, kilpailuorientaation, valmentajan palautteen kehittävyyden sekä elämänhallinnan australialaisia korkeammaksi. Tehtäväsuuntautuneisuus, pätevyys, tavoitteenasettelu, kaveripiirin merkitys sekä motivaatio koettiin kummassakin maassa lähes samana. Lisäksi australialaiset uimarit näkivät itsensä suomalaisia enemmän menestyneenä urheilija, ja he harrastivat toista lajia suomalaisia enemmän.
Australiassa on vahva lajikulttuuri, johon urheilijat sitoutuvat. Uinti on Australiassa vahva sosiaalinen status, joka luo turvaa harjoituskulttuuriin. Ryhmissä ei ole harrastelijoita, vaan jokainen uimari voi omalla tekemisellään ja tasollaan vaikuttaa siihen, millä tasolla haluaa uida. Valmentajat ovat Australiassa korkeakoulutettuja ja valmentajan työn arvostus on korkealla. Suomessa uinti on melko pieni laji. Uimahalleja on aivan liian vähän ja ne ovat kaikkien käytössä. Harjoitusryhmät ovat suuria, ja niissä saattaa olla harrastajia sekä tavoitteellisemmin harjoittelevia. Vaikka Suomessa ammattivalmentajien määrä onkin kasvanut, on suurin osa valmentajista vapaaehtoisia.
Tämän lajin kehittämistyön tarkoituksena oli verrata Suomen ja Australian harjoituskulttuureita. Työn tavoitteena oli saada näkemys valintavaiheen uimareiden näkemyksistä harjoituskulttuurista sekä selvittää miten ne eroavat maiden välillä. Tutkimus toteutettiin vertailevana tutkimuksena, jossa oli mukana yksi suomalainen ja australialainen seura. Seurojen 12-15- vuotiaat uimarit vastasivat kyselytutkimukseen, joka toteutettiin Webropol-verkkokyselynä. Kvantitatiivisin menetelmin toteutetussa kyselyssä uimarit arvioivat harjoituskulttuurin tekijöistä johdettujen väittämien paikkansapitävyyttä. Verkkokysely toteutettiin Suomessa ja Australiassa touko-elokuussa 2018. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Uimaliitto. Tutkimus on ensimmäinen valintavaiheen harjoittelua koskeva tutkimus, joka on tehty Suomessa. Sen tuoma aito lisäarvo lajille on suuri.
Työssä tulokseksi saatiin kuva valintavaiheen uimareiden harjoituskulttuureista Suomessa ja Australiassa. Australialainen harjoituskulttuuri koostuu korkeammasta autonomiasta, sosiaalisesta vertailusta sekä yhteenkuuluvuudesta kuin Suomen harjoituskulttuuri. Suomalaiset uimarit kokivat valmentaja-urheilijasuhteen, kilpailuorientaation, valmentajan palautteen kehittävyyden sekä elämänhallinnan australialaisia korkeammaksi. Tehtäväsuuntautuneisuus, pätevyys, tavoitteenasettelu, kaveripiirin merkitys sekä motivaatio koettiin kummassakin maassa lähes samana. Lisäksi australialaiset uimarit näkivät itsensä suomalaisia enemmän menestyneenä urheilija, ja he harrastivat toista lajia suomalaisia enemmän.
Australiassa on vahva lajikulttuuri, johon urheilijat sitoutuvat. Uinti on Australiassa vahva sosiaalinen status, joka luo turvaa harjoituskulttuuriin. Ryhmissä ei ole harrastelijoita, vaan jokainen uimari voi omalla tekemisellään ja tasollaan vaikuttaa siihen, millä tasolla haluaa uida. Valmentajat ovat Australiassa korkeakoulutettuja ja valmentajan työn arvostus on korkealla. Suomessa uinti on melko pieni laji. Uimahalleja on aivan liian vähän ja ne ovat kaikkien käytössä. Harjoitusryhmät ovat suuria, ja niissä saattaa olla harrastajia sekä tavoitteellisemmin harjoittelevia. Vaikka Suomessa ammattivalmentajien määrä onkin kasvanut, on suurin osa valmentajista vapaaehtoisia.