Kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen Ravimäkiyhdistyksen asumispalveluyksiköissä asiakkaan näkökulmasta
Olli, Annamari (2018)
Olli, Annamari
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317983
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317983
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ravimäkiyhdistys ry:n asumispalveluyksiköiden asiakkaiden mielipiteitä liittyen itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, ja sen tutkimusmenetelmänä olivat teemahaastattelut. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Työssä haastateltiin yhteensä kuutta kehitysvammaisten palveluasumisyksikön sekä tukiasumisyksikön asiakasta keväällä ja kesällä 2018. Haastateltavat olivat iältään 32–76-vuotiaita ja asuivat joko rivitaloasunnoissa, kotiryhmässä tai ryhmäkodeissa. Haastatteluiden teemoja olivat itsemääräämisoikeus, päivärytmi ja elintavat, ihmissuhteet, asukkaan kuuleminen sekä muut kysymykset.
Työn tutkimusongelma oli itsemääräämisoikeuden toteutuminen asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin kartoittamaan itsemääräämisoikeuteen vaikuttavia tekijöitä. Haastatteluiden perusteella selvisi itsemääräämisoikeuden toteutuvan kokonaisuudessaan hyvin asumispalveluyksiköissä. Suurimmat itsemääräämisoikeutta edistävät tekijät olivat oma päätäntävalta asioista, mielekäs tekeminen sekä muiden ihmisten antama tuki.
Parhaiten itsemääräämisoikeus toteutuu päivärytmissä, heikoiten asiakkaiden päätöksenteossa. Huolimatta päätöksenteon heikkoudesta tuettuun päätöksentekoon oltiin kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Asumisyksiköt koettiin asiakkaiden omina koteina, eikä haastatteluista noussut esille merkittäviä viitteitä institutionaalisesta laitoskulttuurista.
Asumispalveluyksiköiden työntekijät voivat keskittyä itsemääräämisoikeutta tukeviin työvälineisiin, kuten positiiviseen riskiarviointiin sekä Vaaka-työvälineeseen. Yksilökeskeisen työotteen lisäksi tulisi pohtia jokaisen asiakkaan kohdalla tarkemmin, voisiko itsemääräämisoikeus toteutua vielä paremmin, kuin miten se tällä hetkellä toteutuu. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuetun päätöksenteon opasta.
Työssä haastateltiin yhteensä kuutta kehitysvammaisten palveluasumisyksikön sekä tukiasumisyksikön asiakasta keväällä ja kesällä 2018. Haastateltavat olivat iältään 32–76-vuotiaita ja asuivat joko rivitaloasunnoissa, kotiryhmässä tai ryhmäkodeissa. Haastatteluiden teemoja olivat itsemääräämisoikeus, päivärytmi ja elintavat, ihmissuhteet, asukkaan kuuleminen sekä muut kysymykset.
Työn tutkimusongelma oli itsemääräämisoikeuden toteutuminen asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin kartoittamaan itsemääräämisoikeuteen vaikuttavia tekijöitä. Haastatteluiden perusteella selvisi itsemääräämisoikeuden toteutuvan kokonaisuudessaan hyvin asumispalveluyksiköissä. Suurimmat itsemääräämisoikeutta edistävät tekijät olivat oma päätäntävalta asioista, mielekäs tekeminen sekä muiden ihmisten antama tuki.
Parhaiten itsemääräämisoikeus toteutuu päivärytmissä, heikoiten asiakkaiden päätöksenteossa. Huolimatta päätöksenteon heikkoudesta tuettuun päätöksentekoon oltiin kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Asumisyksiköt koettiin asiakkaiden omina koteina, eikä haastatteluista noussut esille merkittäviä viitteitä institutionaalisesta laitoskulttuurista.
Asumispalveluyksiköiden työntekijät voivat keskittyä itsemääräämisoikeutta tukeviin työvälineisiin, kuten positiiviseen riskiarviointiin sekä Vaaka-työvälineeseen. Yksilökeskeisen työotteen lisäksi tulisi pohtia jokaisen asiakkaan kohdalla tarkemmin, voisiko itsemääräämisoikeus toteutua vielä paremmin, kuin miten se tällä hetkellä toteutuu. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuetun päätöksenteon opasta.