"Esteettömyys merkitsee minulle sitä, että pystyn liikkumaan itsenäisesti" : Seinäjoen keskusta-alueen esteettömyys
Kuorilehto, Anu; Nisula, Piia (2018)
Kuorilehto, Anu
Nisula, Piia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618193
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Seinäjoen keskusta-alueen esteettömyyttä. Tutkimuksen avulla selvitimme, millainen Seinäjoen keskusta-alue on esteettömyyden näkökulmasta. Tutkimuksemme yhteistyötahoina toimivat Seinäjoen seudun Invalidit ry sekä Pohjanmaan näkövammaiset ry. Heidän kauttaan saimme opinnäytetyöhömme kaksi vapaaehtoista, näkövammaisen ja liikuntavammaisen, jotka suorittivat tutkimuksemme toiminnallisen osion ja kertoivat näkökulmansa Seinäjoen keskustan esteettömyydestä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla vapaaehtoisia teemahaastattelulla ja kulkemalla heidän kanssaan keskustassa reitti. Teemahaastattelun teemat jakautuivat viiteen eri teemaan, joita olivat: Esteet, helppokulkuisuus, saavutettavuus, kehitys ja vapaa sana. Aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen. Tutkimuskysymykset, joihin haettiin vastausta, olivat: Millainen Seinäjoen keskusta on esteettömyyden näkökulmasta? Mitä positiivista keskusta-alueen esteettömyydessä mahdollisesti on? Mitä kehitettävää keskusta-alueen esteettömyydessä mahdollisesti on?
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että esteettömyys on monisyinen asia, joka täytyy huomioida monelta eri kannalta. Pyörätuolilla kulkevalle paikat, joihin pitää mennä portaita pitkin, ovat esteellisiä. Näkövammaiselle portaita suurempi este voi olla huono valaistus tai mainoskyltit kulkuväylällä. Seinäjoen keskustassa on alueita, jotka eivät ole esteettömiä, eivätkä näin ollen ole kaikkien saavutettavissa. Toisaalta, on myös paikkoja, jotka on huomioitu hyvin esteettömyyden näkökulmasta. Esteettömässä rakentamisessa täytyy suunnitella tiloja, jotka ovat kaikille turvallisia ja toimivia, riippumatta ihmisen toimintarajoitteista. Seinäjoen keskustan alueessa on vielä paljon kehitettävää, jotta siitä saisi esteettömän. Pienillä parannuksilla päästäisiin kuitenkin lähemmäs esteettömyyttä ja kaikille turvallista ympäristöä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla vapaaehtoisia teemahaastattelulla ja kulkemalla heidän kanssaan keskustassa reitti. Teemahaastattelun teemat jakautuivat viiteen eri teemaan, joita olivat: Esteet, helppokulkuisuus, saavutettavuus, kehitys ja vapaa sana. Aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen. Tutkimuskysymykset, joihin haettiin vastausta, olivat: Millainen Seinäjoen keskusta on esteettömyyden näkökulmasta? Mitä positiivista keskusta-alueen esteettömyydessä mahdollisesti on? Mitä kehitettävää keskusta-alueen esteettömyydessä mahdollisesti on?
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että esteettömyys on monisyinen asia, joka täytyy huomioida monelta eri kannalta. Pyörätuolilla kulkevalle paikat, joihin pitää mennä portaita pitkin, ovat esteellisiä. Näkövammaiselle portaita suurempi este voi olla huono valaistus tai mainoskyltit kulkuväylällä. Seinäjoen keskustassa on alueita, jotka eivät ole esteettömiä, eivätkä näin ollen ole kaikkien saavutettavissa. Toisaalta, on myös paikkoja, jotka on huomioitu hyvin esteettömyyden näkökulmasta. Esteettömässä rakentamisessa täytyy suunnitella tiloja, jotka ovat kaikille turvallisia ja toimivia, riippumatta ihmisen toimintarajoitteista. Seinäjoen keskustan alueessa on vielä paljon kehitettävää, jotta siitä saisi esteettömän. Pienillä parannuksilla päästäisiin kuitenkin lähemmäs esteettömyyttä ja kaikille turvallista ympäristöä.