Jätettiinkö jotain kertomatta? Ylegate-tapauksen uutisointi Ylen ja Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa
Multanen, Annukka (2018)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618359
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten Ylegate-tapauksen uutisointi erosi Yleisradion ja Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa 1.12.2016, 23.3.2017 ja 15.5.2017.
Ylegate-tapaus alkoi loppuvuodesta 2016 ja jatkui koko seuraavan kevään. Tapauksen johdosta mediassa keskusteltiin journalistisista teemoista, kuten painostuksesta, yleisradioyhtiön tehtävästä, itsesensuurista ja poliitikkojen väleistä toimittajiin. Ylegaten seuraukset olivat kauaskantoiset, vaikka kohua ei enää käsitellä mediassa usein.
Opinnäytetyössä tutkitaan sisällönanalyysin keinoin sitä, miten Helsingin Sanomat ja Yleisradio uutisoivat edellä mainittujen päivien Ylegate-tapahtumista. Otannassa ovat ainoastaan Yleisradion ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistut artikkelit.
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten kahden suuren suomalaisen median uutisointi samana päivänä ja samasta aiheesta erosi. Tutkimuksessa keskitytään uutisoinnin volyymiin sekä uutisissa esille tuotuihin faktoihin artikkelien juttukärkien kautta.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Helsingin Sanomien ja Ylen uutisoinnissa oli eroja. Eroihin vaikuttivat ratkaisevasti eri asiat, esimerkiksi se, mistä aiheesta uutisoitiin ja millainen kytkös aiheella oli kohdemediaan.
Tutkimustuloksista voidaan tehdä päätelmiä, joiden mukaan toimittajat, toimitukset ja kokonaiset mediat tekevät useita päätöksiä, jotka vaikuttavat siihen, millaista uutisointi esimerkiksi yhden päivän aikana on ja miten uutisointi näyttäytyy kokonaisuudessaan lukijalle.
Tutkimuksen perusteella suomalaisten tiedostusvälineiden uutisoinneissa voi olla isojakin eroja, vaikka aihe, julkaisupäivä ja formaatti ovat samat. Eniten eroja on siinä, mitä tietoja jutuissa halutaan korostaa ja mitä mediat jättävät kertomatta.
Tutkimuksen tietoperusta rakentuu keskeisistä käsitteistä ja Ylegaten keskeisistä tapahtumista ja seurauksista. Olen käyttänyt tietoperustassani lähteinä kirjoja, tutkimuksia, sosiaalisen median päivityksiä, tiedotteita ja artikkeleita.
Raportin lopussa arvioidaan kriittisesti tutkimuksen uskottavuutta ja yleistettävyyttä. Lisäksi määritellään jatkotutkimusideat. Lopussa arvioidaan myös omaa oppimista ja ammatillista kehittymistä prosessin aikana. Lisäksi pohditaan, mitä koko prosessin aikana olisi voitu tehdä toisin.
Ylegate-tapaus alkoi loppuvuodesta 2016 ja jatkui koko seuraavan kevään. Tapauksen johdosta mediassa keskusteltiin journalistisista teemoista, kuten painostuksesta, yleisradioyhtiön tehtävästä, itsesensuurista ja poliitikkojen väleistä toimittajiin. Ylegaten seuraukset olivat kauaskantoiset, vaikka kohua ei enää käsitellä mediassa usein.
Opinnäytetyössä tutkitaan sisällönanalyysin keinoin sitä, miten Helsingin Sanomat ja Yleisradio uutisoivat edellä mainittujen päivien Ylegate-tapahtumista. Otannassa ovat ainoastaan Yleisradion ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistut artikkelit.
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten kahden suuren suomalaisen median uutisointi samana päivänä ja samasta aiheesta erosi. Tutkimuksessa keskitytään uutisoinnin volyymiin sekä uutisissa esille tuotuihin faktoihin artikkelien juttukärkien kautta.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Helsingin Sanomien ja Ylen uutisoinnissa oli eroja. Eroihin vaikuttivat ratkaisevasti eri asiat, esimerkiksi se, mistä aiheesta uutisoitiin ja millainen kytkös aiheella oli kohdemediaan.
Tutkimustuloksista voidaan tehdä päätelmiä, joiden mukaan toimittajat, toimitukset ja kokonaiset mediat tekevät useita päätöksiä, jotka vaikuttavat siihen, millaista uutisointi esimerkiksi yhden päivän aikana on ja miten uutisointi näyttäytyy kokonaisuudessaan lukijalle.
Tutkimuksen perusteella suomalaisten tiedostusvälineiden uutisoinneissa voi olla isojakin eroja, vaikka aihe, julkaisupäivä ja formaatti ovat samat. Eniten eroja on siinä, mitä tietoja jutuissa halutaan korostaa ja mitä mediat jättävät kertomatta.
Tutkimuksen tietoperusta rakentuu keskeisistä käsitteistä ja Ylegaten keskeisistä tapahtumista ja seurauksista. Olen käyttänyt tietoperustassani lähteinä kirjoja, tutkimuksia, sosiaalisen median päivityksiä, tiedotteita ja artikkeleita.
Raportin lopussa arvioidaan kriittisesti tutkimuksen uskottavuutta ja yleistettävyyttä. Lisäksi määritellään jatkotutkimusideat. Lopussa arvioidaan myös omaa oppimista ja ammatillista kehittymistä prosessin aikana. Lisäksi pohditaan, mitä koko prosessin aikana olisi voitu tehdä toisin.