Skitsenkefaliaa sairastavan nuoren fysioterapia ICF-viitekehykseen pohjautuen : tapausesimerkki
Koivisto, Katariina; Lahti, Anni (2018)
Koivisto, Katariina
Lahti, Anni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718422
Tiivistelmä
Skitsenkefalia on harvinainen neurologinen sairaus, joka johtuu migraatiohäiriöstä eli sikiöaikaisesta hermosolujen virheellisestä järjestäytymisestä aivoissa. Migraatiohäiriön takia aivojen harmaassa aineessa esiintyy viivamaisia halkioita eli epänormaaleja uurteita, jotka voivat ulottua aivojen sivukammioista kuorikerroksen pehmeäkalvolle asti.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tapausesimerkin toimintakyvyn kuvaamisen avulla havainnollistaa teoriatietoa ja käytännön fysioterapiaa skitsenkefaliaan liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä suomenkielistä tietoutta skitsenkefaliasta ja sen fysioterapiasta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa havainnoimme ja toteutimme tapausesimerkkimme fysioterapiaa tammi–helmikuussa 2018. Tutkimustulokset jäsenneltiin ICF-viitekehykseen pohjautuen. Toimintakyvyn luokittelu ICF-viitekehykseen pohjautuen helpottaa fysioterapian suunnittelua, toteuttamista ja tulosten seurantaa.
Skitsenkefaliaa sairastavan nuoren fysioterapia on yksilöllistä ja riippuu skitsenkefaliamuutosten laajuudesta ja sijainnista aivoissa sekä niiden aiheuttamista oireista. Fysioterapiassa tulee ottaa huomioon yksilön toimintakyky kokonaisuutena. Toimintakyvyn osa-alueet ICF-viitekehyksen mukaan ovat ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet, suoritukset ja osallistuminen sekä ympäristö- ja yksilötekijät. Skitsenkefaliaan liittyviä yleisiä oireita ovat eriasteiset halvausoireet, joiden vuoksi fysioterapiassa tulee pyrkiä spastisuuden vähentämiseen, asentosymmetriaan, liikemallien normalisoimiseen ja itsenäisen toimintakyvyn kehittämiseen.
Opinnäytetyössä havainnollistettiin tapausesimerkin avulla skitsenkefaliaan liittyvää teoriatietoa. Opinnäytetyön tuloksista voivat hyötyä terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat, sillä suomenkielistä tietoa skitsenkefaliasta on ollut aiemmin saatavilla niukasti. Skitsenkefaliaa sairastaville ja heidän omaisilleen työ tarjoaa ymmärrettävää lisätietoa sairaudesta. Ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi on syventyä sairauden yleisyyteen Suomessa sekä oireiden ilmenemiseen ja vaihtelevuuteen eri yksilöillä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, kuinka moni synnynnäisistä hemiplegioista, CP-vammaoireyhtymistä tai epilepsioista johtuu skitsenkefaliasta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tapausesimerkin toimintakyvyn kuvaamisen avulla havainnollistaa teoriatietoa ja käytännön fysioterapiaa skitsenkefaliaan liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä suomenkielistä tietoutta skitsenkefaliasta ja sen fysioterapiasta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa havainnoimme ja toteutimme tapausesimerkkimme fysioterapiaa tammi–helmikuussa 2018. Tutkimustulokset jäsenneltiin ICF-viitekehykseen pohjautuen. Toimintakyvyn luokittelu ICF-viitekehykseen pohjautuen helpottaa fysioterapian suunnittelua, toteuttamista ja tulosten seurantaa.
Skitsenkefaliaa sairastavan nuoren fysioterapia on yksilöllistä ja riippuu skitsenkefaliamuutosten laajuudesta ja sijainnista aivoissa sekä niiden aiheuttamista oireista. Fysioterapiassa tulee ottaa huomioon yksilön toimintakyky kokonaisuutena. Toimintakyvyn osa-alueet ICF-viitekehyksen mukaan ovat ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet, suoritukset ja osallistuminen sekä ympäristö- ja yksilötekijät. Skitsenkefaliaan liittyviä yleisiä oireita ovat eriasteiset halvausoireet, joiden vuoksi fysioterapiassa tulee pyrkiä spastisuuden vähentämiseen, asentosymmetriaan, liikemallien normalisoimiseen ja itsenäisen toimintakyvyn kehittämiseen.
Opinnäytetyössä havainnollistettiin tapausesimerkin avulla skitsenkefaliaan liittyvää teoriatietoa. Opinnäytetyön tuloksista voivat hyötyä terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat, sillä suomenkielistä tietoa skitsenkefaliasta on ollut aiemmin saatavilla niukasti. Skitsenkefaliaa sairastaville ja heidän omaisilleen työ tarjoaa ymmärrettävää lisätietoa sairaudesta. Ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi on syventyä sairauden yleisyyteen Suomessa sekä oireiden ilmenemiseen ja vaihtelevuuteen eri yksilöillä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, kuinka moni synnynnäisistä hemiplegioista, CP-vammaoireyhtymistä tai epilepsioista johtuu skitsenkefaliasta.