Käänteisosmoosin käyttö jäteglykolin puhdistamisessa
Rappe, Jussi (2018)
Rappe, Jussi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718426
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia käänteisosmoosin käyttökelpoisuutta jäteglykolin regeneroinnissa. Kierrättämätön jäteglykoli on vaarallista jätettä, minkä vuoksi sen regenerointi vähentää ympäristön kuormitusta. Regeneroinnilla mahdollistetaan neitseellisen glykolin korvaaminen teollisuuden sovelluksissa. Tässä työssä tutkitaan olisiko käänteisosmoosi käyttökelpoinen menetelmä korvaamaan nykyisen ioninvaihtolaitteiston sekä käsitellään teoriassa muita teollisuudessa käytettäviä glykolin puhdistusmenetelmiä.
Työssä keskityttiin menetelmien vertailuun teoriassa, sillä kokeellista osiota varten ei löytynyt laitteistoa, jolla testejä olisi voitu suorittaa. Käsitellyt menetelmät olivat käänteisosmoosi, tislaus, nanosuodatus sekä ioninvaihtomenetelmä. Työssä käsiteltiin teoriassa menetelmien toimintaperiaatteet sekä pohdittiin niiden käyttökelpoisuutta puhdistusprosessissa. Lisäksi työssä vertailtiin nykyistä ioninvaihtomenetelmää ja käänteisosmoosia tuloksien havainnollistamiseksi sekä esiteltiin muutamia toiminnassa olevia glykolin puhdistusmenetelmiä.
Tutkimuksissa selvisi, että käänteisosmoosia voidaan käyttää jäteglykolin puhdistamiseen, mutta sen käyttö ei ole yleistä vaan puhdistus toteutetaan useimmin vaihtoehtoisilla menetelmillä. Käänteisosmoosin etuina voidaan pitää sen automatiikkaa, alhaista kemikaalien tarvetta sekä kilpailukykyistä kapasiteettia. Tuloksien tueksi tarvittaisiin kokeellinen osio, jotta voitaisiin määritellä prosessille soveltuvat käänteisosmoosikalvot sekä muut toiminnan kannalta oleelliset parametrit.
Työssä keskityttiin menetelmien vertailuun teoriassa, sillä kokeellista osiota varten ei löytynyt laitteistoa, jolla testejä olisi voitu suorittaa. Käsitellyt menetelmät olivat käänteisosmoosi, tislaus, nanosuodatus sekä ioninvaihtomenetelmä. Työssä käsiteltiin teoriassa menetelmien toimintaperiaatteet sekä pohdittiin niiden käyttökelpoisuutta puhdistusprosessissa. Lisäksi työssä vertailtiin nykyistä ioninvaihtomenetelmää ja käänteisosmoosia tuloksien havainnollistamiseksi sekä esiteltiin muutamia toiminnassa olevia glykolin puhdistusmenetelmiä.
Tutkimuksissa selvisi, että käänteisosmoosia voidaan käyttää jäteglykolin puhdistamiseen, mutta sen käyttö ei ole yleistä vaan puhdistus toteutetaan useimmin vaihtoehtoisilla menetelmillä. Käänteisosmoosin etuina voidaan pitää sen automatiikkaa, alhaista kemikaalien tarvetta sekä kilpailukykyistä kapasiteettia. Tuloksien tueksi tarvittaisiin kokeellinen osio, jotta voitaisiin määritellä prosessille soveltuvat käänteisosmoosikalvot sekä muut toiminnan kannalta oleelliset parametrit.