Vankilan vapaa-ajan toiminnan merkitys vankien kuntoutumisessa
Paatela, Maiju (2018)
Paatela, Maiju
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718701
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee vankilan vapaa-ajan toiminnan merkitystä vangin kuntoutumiseen. Lisäksi haluttiin selvittää, kuinka hyvin vankilan tämänhetkiset vapaa-ajan toiminnot vastaavat tarvetta. Tutkimuksessa haastateltiin viittä eri Mikkelin suljetun vankilan vankia. Osa heistä oli tutkintavankeja ja osa vankeusvankeja. Sakonmuuntorangaistusvangit jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, sillä heidän osallistumisensa vapaa-ajan toimintaan ei ole kovin aktiivista. Vapaa-ajan toiminnoista otettiin mukaan liikuntaharrastukset (liikuntasalivuoro & kuntoilutila), kädentaidot sekä musiikkiharrastus. Hengellinen toiminta ja muu vapaa-ajan toiminta jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja haastatteluilla. Kyselylomake jaettiin kaikille Mikkelin vankilassa oleville vankeus- ja tutkintavangeille. Kyselylomakkeessa kysyttiin osallistumisesta eri vapaa-ajan toimintoihin, tyytyväisyydestä vapaa-ajan toimintaan ja kehitysehdotuksia. Kyselylomakkeen avulla haluttiin selvittää haastatteluun halukkaat ja saada suuremman joukon mielipiteitä vankilan vapaa-ajasta. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla.
Tutkimuksen tuloksia tarkasteltiin kolmen toimintakyvyn osa-alueen kautta: fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen. Fyysisen kuntoutumisen kannalta avainasemassa ovat oman fyysisen kunnon ylläpitäminen ja fyysisten vaivojen minimointi. Psyykkisen kuntoutuksen ja toimintakyvyn kannalta tärkeässä asemassa on hyvinvointi ja mielenterveyden tukeminen. Sosiaalisen kuntoutuksen kannalta tärkeäksi vapaa-ajan toiminnoissa nousevat sosiaaliset suhteet ja niiden ylläpitäminen sekä vaikuttamismahdollisuudet oman elämänsä kulkuun vankilassa. Kyselyiden perusteella osa vangeista on tyytyväisiä vankilan vapaa-ajan toimintaan ja osa ei. Osastokohtaisia eroja on jonkin verran harrastusvälineiden saatavuudessa. Vangit toivoivat enemmän selliosastojen välistä yhteistä tekemistä ja enemmän kuntoilulaitteita omalle selliosastolle.
Tulevaisuudessa voitaisiin kiinnittää huomiota sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen vankeusaikana. Vankilan tarjoamien mahdollisuuksien mukaan voisi eri selliosastoja yhdistää vapaa-ajan toiminnassa. Vapautumisen valmistelussa on hyvä kiinnittää huomiota harrastamiseen vankilassa ja millaisilla tukitoimilla henkilön saisi mahdollisesti ohjattua kyseisten harrastusten pariin myös vapauduttuaan.
Tutkimuksen tuloksia tarkasteltiin kolmen toimintakyvyn osa-alueen kautta: fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen. Fyysisen kuntoutumisen kannalta avainasemassa ovat oman fyysisen kunnon ylläpitäminen ja fyysisten vaivojen minimointi. Psyykkisen kuntoutuksen ja toimintakyvyn kannalta tärkeässä asemassa on hyvinvointi ja mielenterveyden tukeminen. Sosiaalisen kuntoutuksen kannalta tärkeäksi vapaa-ajan toiminnoissa nousevat sosiaaliset suhteet ja niiden ylläpitäminen sekä vaikuttamismahdollisuudet oman elämänsä kulkuun vankilassa. Kyselyiden perusteella osa vangeista on tyytyväisiä vankilan vapaa-ajan toimintaan ja osa ei. Osastokohtaisia eroja on jonkin verran harrastusvälineiden saatavuudessa. Vangit toivoivat enemmän selliosastojen välistä yhteistä tekemistä ja enemmän kuntoilulaitteita omalle selliosastolle.
Tulevaisuudessa voitaisiin kiinnittää huomiota sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen vankeusaikana. Vankilan tarjoamien mahdollisuuksien mukaan voisi eri selliosastoja yhdistää vapaa-ajan toiminnassa. Vapautumisen valmistelussa on hyvä kiinnittää huomiota harrastamiseen vankilassa ja millaisilla tukitoimilla henkilön saisi mahdollisesti ohjattua kyseisten harrastusten pariin myös vapauduttuaan.