Työhyvinvoinnin kokeminen erityiskoulussa
Holappa, Terttu (2018)
Holappa, Terttu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718640
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Oulun kaupungissa toimivan Tiernan koulun henkilöstön kokemaa työhyvinvointia. Tiernan koulu on erityiskoulu, jossa järjestetään yksilöllistettyä peruskouluopetusta oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä on henkilöstön koetun työhyvinvoinnin tila ja miten henkilöstön osaaminen tukee työhyvinvointia. Opinnäytetyön tutkimuksessa selvitettiin myös, miten väkivalta näyttäytyy erityiskoulun henkilöstön arjessa.
Opinnäytetyön tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen tapaustutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2018. Työhyvinvoinnin tutkimus koski koko Tiernan koulun henkilöstöä ja kyselyyn vastasi 164 henkilöä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin tilastollista kuvailevaa analyysiä. Opinnäytetyön teoreettisena runkona toimi Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -malli, joka perustuu Maslow’n tarvehierarkiateoriaan.
Opinnäytetyön tutkimuksen keskeinen tulos oli, että työntekijöiden henkilökohtaiset voimavarat olivat hyvät ja niillä oli myönteinen vaikutus jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Henkilökohtaisista voimavaratekijöistä korostuivat työn merkityksellisyyden kokeminen, henkinen työkyky, hyvät voimavarat kohdata muutoksia, työnilo ja hyvä fyysinen kunto. Koettua hyvinvointia heikensi työpäivän aikana tullut voimakas henkinen kuormitus, joka vaikeutti palautumista vapaa-ajalla, vei voimia selviytyä kotiasioista ja vaikutti nukkumiseen sekä heikensi unen laatua. Erityiskoulussa koettiin, että väkivallasta on muodostunut vakava työhyvinvointia heikentävä tekijä. Oppilaiden aiheuttama sekä fyysinen että henkinen väkivalta on erityiskoulussa huomattavasti isompi ongelma kuin opetusalalla yleensä. Oppilaiden huoltajien taholta tullutta väkivallan uhkaa ja painostusta aiheuttivat muutamat yksittäiset huoltajat. Pääosin yhteistyö koulun ja kodin välillä oli toimivaa.
Tuloksissa näkyi myös henkilöstön aktiivinen halu kehittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan. Opinnäytetyön tulosten mukaan koulun henkilöstö panostaa paljon oman työn ja työyhteisön kehittämiseen miettimällä keinoja työn sujuvuuden parantamiseksi ja kehittämällä uusia toimintatapoja. Koti, perhe, ystävät ja ylipäätään hyvät ihmissuhteet sekä liikunta ja luonnossa oleminen koettiin henkistä hyvinvointia parantavina asioina. Näiden avulla työn aiheuttamia paineita saatiin purettua ja työhön liittyvät ajatukset syrjäytettyä.
Opinnäytetyön tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen tapaustutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2018. Työhyvinvoinnin tutkimus koski koko Tiernan koulun henkilöstöä ja kyselyyn vastasi 164 henkilöä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin tilastollista kuvailevaa analyysiä. Opinnäytetyön teoreettisena runkona toimi Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -malli, joka perustuu Maslow’n tarvehierarkiateoriaan.
Opinnäytetyön tutkimuksen keskeinen tulos oli, että työntekijöiden henkilökohtaiset voimavarat olivat hyvät ja niillä oli myönteinen vaikutus jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Henkilökohtaisista voimavaratekijöistä korostuivat työn merkityksellisyyden kokeminen, henkinen työkyky, hyvät voimavarat kohdata muutoksia, työnilo ja hyvä fyysinen kunto. Koettua hyvinvointia heikensi työpäivän aikana tullut voimakas henkinen kuormitus, joka vaikeutti palautumista vapaa-ajalla, vei voimia selviytyä kotiasioista ja vaikutti nukkumiseen sekä heikensi unen laatua. Erityiskoulussa koettiin, että väkivallasta on muodostunut vakava työhyvinvointia heikentävä tekijä. Oppilaiden aiheuttama sekä fyysinen että henkinen väkivalta on erityiskoulussa huomattavasti isompi ongelma kuin opetusalalla yleensä. Oppilaiden huoltajien taholta tullutta väkivallan uhkaa ja painostusta aiheuttivat muutamat yksittäiset huoltajat. Pääosin yhteistyö koulun ja kodin välillä oli toimivaa.
Tuloksissa näkyi myös henkilöstön aktiivinen halu kehittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan. Opinnäytetyön tulosten mukaan koulun henkilöstö panostaa paljon oman työn ja työyhteisön kehittämiseen miettimällä keinoja työn sujuvuuden parantamiseksi ja kehittämällä uusia toimintatapoja. Koti, perhe, ystävät ja ylipäätään hyvät ihmissuhteet sekä liikunta ja luonnossa oleminen koettiin henkistä hyvinvointia parantavina asioina. Näiden avulla työn aiheuttamia paineita saatiin purettua ja työhön liittyvät ajatukset syrjäytettyä.