”Sentään jotain hyvääkin”: Diskurssinanalyysi Balkanin serbeistä suomalaisessa mediassa keväällä 2018
Nissinen, Taru (2018)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718586
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on diskurssianalyysi Balkanin serbeistä suomalaisessa mediassa. Etsin työssä vastauksia tutkimuskysymyksiin:
1. Mitä diskursseja käyttäen serbeistä puhutaan? Mitä merkityksiä näihin diskursseihin liittyy?
2. Miten serbeistä voisi kirjoittaa vähemmän stereotyyppisesti ja siten tehdä parempaa journalismia?
Analysoimani aineistoni koostuu 23 jutusta, jotka on julkaistu Ilta-Sanomien (6 kpl), Helsingin Sanomien (8 kpl) ja Ylen (9 kpl) verkkosivuilla. Otanta ajoittuu välille 1.1. – 30.6.2018.
Olen valinnut opinnäytetyön aiheeksi serbit, sillä haluan tutustua Balkan-journalismiin syvällisemmin, oppia tuntemaan erilaisia diskursseja ja uutisoinnin tapoja sekä jonain päivänä kirjoittaa parempia Balkan-uutisia. Serbejä on Suomessa käsitelty mediatutkimuksessa varsinkin konfliktin näkökulmasta, mutta viimeaikaisia tutkimuksia ei juuri ole tehty.
Diskurssit ovat yksilöstä riippumattomia merkityssysteemejä, joita kielen käyttäjä tuottaa ja uusintaa. Uutinen välittää tietoa, mutta myös merkityssysteemejä. Opinnäytetyön lähtökohtana on olettamus, että tietyt uutisten tuotantomekanismit, kuten uutiskriteerit ja kiire, tuottavat stereotyyppistä uutisointia. Samaan aikaan uutismedioissa serbeistä puhutaan tiettyjen diskurssien kautta, sillä ne ovat osa yhteistä merkitysjärjestelmäämme.
Aineistosta erottuu neljä diskurssia:
1. Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä -diskurssi
2. EU:n laajenemisdiskurssi
3. sotarikosdiskurssi
4. Venäjän ystävä -diskurssi, joka on kyseenalaistamaton, hegemoninen diskurssi.
Diskurssianalyysi on tulkitsijaan sidoksissa oleva menetelmä. Analyysin yhteydessä annan esimerkkejä analysoitavasta aineistosta ja peilaan tuloksiani Balkania ja uutisia käsittelevään kirjallisuuteen. Lopussa esittelen aineistolähtöisesti yhdeksän vinkkiä parempaan Balkan-journalismiin. Opinnäytetyö tuottaa välineitä niin oman kuin muiden ulkomaanjournalismin kanssa työskentelevien työhön.
1. Mitä diskursseja käyttäen serbeistä puhutaan? Mitä merkityksiä näihin diskursseihin liittyy?
2. Miten serbeistä voisi kirjoittaa vähemmän stereotyyppisesti ja siten tehdä parempaa journalismia?
Analysoimani aineistoni koostuu 23 jutusta, jotka on julkaistu Ilta-Sanomien (6 kpl), Helsingin Sanomien (8 kpl) ja Ylen (9 kpl) verkkosivuilla. Otanta ajoittuu välille 1.1. – 30.6.2018.
Olen valinnut opinnäytetyön aiheeksi serbit, sillä haluan tutustua Balkan-journalismiin syvällisemmin, oppia tuntemaan erilaisia diskursseja ja uutisoinnin tapoja sekä jonain päivänä kirjoittaa parempia Balkan-uutisia. Serbejä on Suomessa käsitelty mediatutkimuksessa varsinkin konfliktin näkökulmasta, mutta viimeaikaisia tutkimuksia ei juuri ole tehty.
Diskurssit ovat yksilöstä riippumattomia merkityssysteemejä, joita kielen käyttäjä tuottaa ja uusintaa. Uutinen välittää tietoa, mutta myös merkityssysteemejä. Opinnäytetyön lähtökohtana on olettamus, että tietyt uutisten tuotantomekanismit, kuten uutiskriteerit ja kiire, tuottavat stereotyyppistä uutisointia. Samaan aikaan uutismedioissa serbeistä puhutaan tiettyjen diskurssien kautta, sillä ne ovat osa yhteistä merkitysjärjestelmäämme.
Aineistosta erottuu neljä diskurssia:
1. Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä -diskurssi
2. EU:n laajenemisdiskurssi
3. sotarikosdiskurssi
4. Venäjän ystävä -diskurssi, joka on kyseenalaistamaton, hegemoninen diskurssi.
Diskurssianalyysi on tulkitsijaan sidoksissa oleva menetelmä. Analyysin yhteydessä annan esimerkkejä analysoitavasta aineistosta ja peilaan tuloksiani Balkania ja uutisia käsittelevään kirjallisuuteen. Lopussa esittelen aineistolähtöisesti yhdeksän vinkkiä parempaan Balkan-journalismiin. Opinnäytetyö tuottaa välineitä niin oman kuin muiden ulkomaanjournalismin kanssa työskentelevien työhön.