Hävikkiruokiaan lahjoittavien yritysten motiivit ruokapankkitoiminnan tukemisessa
Mattila, Marianna (2018)
Mattila, Marianna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818764
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Tampereen seurakuntayhtymän hallinnoimalle Tampereen Ruokapankille. Työn tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat Tampereella ja sen lähialueella sijaitsevien yritysten motiivit lahjoittaa hävikkiruokiaan Ruokapankille sekä onko näillä yrityksillä jonkinlaisia odotuksia tai kehitysehdotuksia Ruokapankin toimintaa kohtaan. Opinnäytetyö toteutettiin Tampereen Ruokapankin toiveesta sekä tekijän omasta kiinnostuksesta ruokapankkitoimintaa ja ruokahävikin torjuntaa kohtaan.
Tutkimuksen lisäksi opinnäytetyössä paneudutaan tarkemmin ruokahävikkiin, sen ympäristövaikutuksiin sekä ruokahävikin hyödyntämis- ja torjuntakeinoihin. Koska opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lahjoittajayritysten motiiveja ruokapankkitoiminnan tukemisessa, myös motiiveja käsitellään psykologisesta näkökulmasta omassa kappaleessaan. Yhtenä pääaiheena opinnäytetyössä on ruokapankkitoiminta, joten myös sitä, sen syntymisen syitä, historiaa ja vaikutuksia tarkastellaan tarkemmin omassa kappaleessaan.
Yritysten motiiveja hävikkiruoan lahjoittamiseen selvitettiin nettikyselyllä, joka toteutettiin yrityksille joko sähköpostitse, tekstiviestitse tai puhelimitse. Kysely lähetettiin jokaiselle lahjoittajayritykselle, joita on yhteensä 24 kappaletta. Vastauksia saatiin yhteensä 12 yrityksen edustajalta. Kyselyyn osallistuneet yritykset olivat erikokoisia ruokakauppoja, elintarviketeollisuuden yrityksiä sekä lisäksi yksi tapahtumajärjestäjä ja yksi ruokapalvelualan yritys. Selvisi, että tärkeimmät motiivit hävikkiruoan lahjoittamiseen olivat avuntarpeen tiedostaminen sekä yritysten tarve saada hävikkiruoka hyötykäyttöön jätteeksi päätymisen sijaan. Ruokapankin toiminnalta toivottiin jatkuvuutta, joustavuutta ja luotettavuutta. Yritykset olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä Ruokapankin toimintaan, eikä erityisiä kehitysehdotuksia noussut esiin.
Lahjoittajayritykset osallistuivat kyselyyn vaihtelevalla mielenkiinnolla. Jotkut yritykset vastasivat kyselyyn ensimmäisellä yrityksellä, kun taas toisilta vastausten saaminen oli hankalampaa ja kysely piti lähettää heille useampaan kertaan. Vastauksia tuli kuitenkin tavoitteiden mukainen määrä erilaisilta yrityksiltä, joten tulokset ovat melko kattavia ja edustavat varmasti ainakin osittain myös niitä yrityksiä, jotka eivät vastanneet kyselyyn.
Tutkimuksen lisäksi opinnäytetyössä paneudutaan tarkemmin ruokahävikkiin, sen ympäristövaikutuksiin sekä ruokahävikin hyödyntämis- ja torjuntakeinoihin. Koska opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lahjoittajayritysten motiiveja ruokapankkitoiminnan tukemisessa, myös motiiveja käsitellään psykologisesta näkökulmasta omassa kappaleessaan. Yhtenä pääaiheena opinnäytetyössä on ruokapankkitoiminta, joten myös sitä, sen syntymisen syitä, historiaa ja vaikutuksia tarkastellaan tarkemmin omassa kappaleessaan.
Yritysten motiiveja hävikkiruoan lahjoittamiseen selvitettiin nettikyselyllä, joka toteutettiin yrityksille joko sähköpostitse, tekstiviestitse tai puhelimitse. Kysely lähetettiin jokaiselle lahjoittajayritykselle, joita on yhteensä 24 kappaletta. Vastauksia saatiin yhteensä 12 yrityksen edustajalta. Kyselyyn osallistuneet yritykset olivat erikokoisia ruokakauppoja, elintarviketeollisuuden yrityksiä sekä lisäksi yksi tapahtumajärjestäjä ja yksi ruokapalvelualan yritys. Selvisi, että tärkeimmät motiivit hävikkiruoan lahjoittamiseen olivat avuntarpeen tiedostaminen sekä yritysten tarve saada hävikkiruoka hyötykäyttöön jätteeksi päätymisen sijaan. Ruokapankin toiminnalta toivottiin jatkuvuutta, joustavuutta ja luotettavuutta. Yritykset olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä Ruokapankin toimintaan, eikä erityisiä kehitysehdotuksia noussut esiin.
Lahjoittajayritykset osallistuivat kyselyyn vaihtelevalla mielenkiinnolla. Jotkut yritykset vastasivat kyselyyn ensimmäisellä yrityksellä, kun taas toisilta vastausten saaminen oli hankalampaa ja kysely piti lähettää heille useampaan kertaan. Vastauksia tuli kuitenkin tavoitteiden mukainen määrä erilaisilta yrityksiltä, joten tulokset ovat melko kattavia ja edustavat varmasti ainakin osittain myös niitä yrityksiä, jotka eivät vastanneet kyselyyn.