Hoitotyön keinot kudosvaurioiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa : Terveydenhuollon pitkäaikaisasiakkaat
Arola, Pirjo (2018)
Arola, Pirjo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818874
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa asianmukaisesta kudoseheyden seurannasta ja ylläpitämisestä, kudosvaurioiden ennaltaehkäisystä, kudosvaurioiden aikaisesta tunnistamisesta, kudosvaurioiden pahenemisen ehkäisemisestä ja hoidosta sekä kudoseheyttä tukevasta ravitsemuksesta, perus- ja asentohoidosta. Opinnäytetyön ja sen tuotoksen tehtävänä on parantaa asiakkaan saaman hoidon laatua varmistamalla sen perustuminen tutkittuun tietoon. Opinnäyteyön tavoitteena oli luoda näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva yhtenäinen hoitokäytäntö. Tämän tukemiseksi koottiin tietopaketti, joka sisältää koostettua yhdestä paikasta löytyvää tietoa kudoseheyden ylläpitämiseen liittyvästä hoitotyöstä. Tietopaketti luovutettiin Kangasalan kaupungin pitkäaikaishoidon yksiköiden käyttöön, mutta se soveltuu muihinkin hoitoyksiköihin.
Tietopaketin teoreettisen pohjan luomiseksi suoritetuissa tiedonhauissa käytettiin CIHNAL- ja JBI-tietokantoja sekä Terveysportin sekä lääkärin että sairaanhoitajan tietokantoja. Muina lähteinä käytettiin Hoitotyöntutkimussäätiön suosituksia (Hotus) sekä EPUAP/NPUAP:n ja Suomen haavahoitoyhdistyksen virallisia sähköisiä julkaisuja. Alustavassa tiedonhaussa julkaisuvuodet rajattiin vuosiin 2008 – 2018, ja mikäli aineistoa löytyi riittävästi tiedon kattavuuden varmistamiseksi, käytettiin vain vuosina 2015 – 2018 julkaistua materiaalia. Näiden tietokantojen käyttämisen päädyttiin, koska niiden julkaisut täyttävät tutkitun tiedon kriteerit.
Opinnäytetyössä kudosvaurioiden hoitaminen nähdään jatkumona, joka perustuu hoitotyön prosessimalliin ja yksilövastuiseen hoitotyöhön. Näiden avulla kudoseheyden ja kudosvaurioiden hoitamiseen on saatu jatkuvuutta ja näkökulmaa vastata terveydenhuollon asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Hoidon tarpeen määrittämiseen kuuluu kudoseheyden päivittäinen seuranta, kudoseheyden muutoksiin reagointi ja oikea-aikainen haavahoitajan tai lääkärin konsultointi. Hoidon suunnitteluun kuuluvat kudosvaurion laadun ja asteen määrittäminen sekä toimiminen tietopakettiin perustuvan tiedon mukaisesti. Hoidon toteutus on suunniteltujen hoitotyön toimintojen järjestelmällistä ja pitkäjänteistä toteuttamista sekä sitoutumista tähän toimintaan. Hoidon arviointi on koko hoitojakson ajan jatkuvaa toimintaa ja tarvittaessa palataan uudelleen hoidon suunnitteluun. Termistönä opinnäytetyössä käytetään FinCC:n mukaisia termejä, jotta se olisi yhdensuuntainen potilastietojen rakenteisten kirjaamisjärjestelmien kanssa.
Tietopaketin juurruttaminen käytännön hoitotyöhön tehostaa henkilökunnan perehdyttämistä ja opiskelijoiden ohjausta sekä parantaa kustannustehokkuutta ja toiminnan pitkäjänteisyyttä. Tietopakettia hyödyntämällä saadaan aikaan hoitokäytäntö, jonka avulla päästään hoidon tasalaatuisuuteen, yksilöllisyyteen ja vaikuttavuuteen sekä asiakkaiden elämänlaadun parantamiseen ja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseen.
Tietopaketin teoreettisen pohjan luomiseksi suoritetuissa tiedonhauissa käytettiin CIHNAL- ja JBI-tietokantoja sekä Terveysportin sekä lääkärin että sairaanhoitajan tietokantoja. Muina lähteinä käytettiin Hoitotyöntutkimussäätiön suosituksia (Hotus) sekä EPUAP/NPUAP:n ja Suomen haavahoitoyhdistyksen virallisia sähköisiä julkaisuja. Alustavassa tiedonhaussa julkaisuvuodet rajattiin vuosiin 2008 – 2018, ja mikäli aineistoa löytyi riittävästi tiedon kattavuuden varmistamiseksi, käytettiin vain vuosina 2015 – 2018 julkaistua materiaalia. Näiden tietokantojen käyttämisen päädyttiin, koska niiden julkaisut täyttävät tutkitun tiedon kriteerit.
Opinnäytetyössä kudosvaurioiden hoitaminen nähdään jatkumona, joka perustuu hoitotyön prosessimalliin ja yksilövastuiseen hoitotyöhön. Näiden avulla kudoseheyden ja kudosvaurioiden hoitamiseen on saatu jatkuvuutta ja näkökulmaa vastata terveydenhuollon asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Hoidon tarpeen määrittämiseen kuuluu kudoseheyden päivittäinen seuranta, kudoseheyden muutoksiin reagointi ja oikea-aikainen haavahoitajan tai lääkärin konsultointi. Hoidon suunnitteluun kuuluvat kudosvaurion laadun ja asteen määrittäminen sekä toimiminen tietopakettiin perustuvan tiedon mukaisesti. Hoidon toteutus on suunniteltujen hoitotyön toimintojen järjestelmällistä ja pitkäjänteistä toteuttamista sekä sitoutumista tähän toimintaan. Hoidon arviointi on koko hoitojakson ajan jatkuvaa toimintaa ja tarvittaessa palataan uudelleen hoidon suunnitteluun. Termistönä opinnäytetyössä käytetään FinCC:n mukaisia termejä, jotta se olisi yhdensuuntainen potilastietojen rakenteisten kirjaamisjärjestelmien kanssa.
Tietopaketin juurruttaminen käytännön hoitotyöhön tehostaa henkilökunnan perehdyttämistä ja opiskelijoiden ohjausta sekä parantaa kustannustehokkuutta ja toiminnan pitkäjänteisyyttä. Tietopakettia hyödyntämällä saadaan aikaan hoitokäytäntö, jonka avulla päästään hoidon tasalaatuisuuteen, yksilöllisyyteen ja vaikuttavuuteen sekä asiakkaiden elämänlaadun parantamiseen ja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseen.