Perusterveydenhuollon ylihoitajien ja hoitotyön johtajien osaamisen johtaminen ja tulevaisuuden haasteet
Virta, Maria (2018)
Virta, Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818876
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa valtakunnallista TAMKin tutkimushanketta (2016-2017) Ihmisten ja osaamisen johtaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tutkimushetken perusterveydenhuollon ylihoitajien ja hoitotyön osaamisen johtamista ja tulevaisuuden haasteita. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa perusterveydenhuollon ylihoitajien ja hoitotyön johtajien osaamisen johtamisen toteutumisesta, kehittämistarpeista ja tulevaisuuden osaamishaasteista. Tavoitteena oli myös saada selville heikkoja signaaleja.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kokonaisotantaa käyttäen. kysely lähetettiin yhteensä 301 kuntaan, perusterveydenhuollon ylihoitajille ja hoitotyön johtajille N=279. Heistä vastasi 76 henkilöä, ja näin vastausprosentiksi muodostui 27,2 %.
Tuloksista kävi ilmi, että esimiehet käyttävät strategiaa osaamisen johtamisen tukena. Esimiehet kokivat, ettei strategia ole kuitenkaan täysin henkilöstön hallussa. Kehityskeskustelut koettiin osaamisen johtamisen tärkeimmäksi keinoksi. He, jotka pitivät kehityskeskusteluja erinomaisena tapana kartoittaa työntekijöiden kehittymistarpeita, myös seurasivat asioiden toteutumista. Esimiesten tehtävistä nousi tärkeimmäksi henkilöstön osaamisen kehittämistarpeiden vahvasti ottaminen, joka liittyy paljolti kehityskeskustelujen arvostamiseen. Osaamisen arvostaminen nousi tärkeimmäksi motivoimisen ja palkitsemisen keinoista. Osaamisen johtamisen kehittämistarpeista tärkeimmäksi nousi osaamiskartoitusten tekeminen. Pääosin koettiin, että omaan työhön pystyi vaikuttamaan ja saamaan tukea.
Osaamisen johtamisen haasteena koettiin, että osaamista tarvitaan laajasti, sekä erityis- että syväosaamista. Osaamisen tunnistaminen koettiin tärkeimmäksi haasteeksi, jotta voidaan vastata tarpeeseen, osaamiskartoitusten tekemistä kaivattiin. Heikkoja signaaleja ei havaittu.
Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kokonaisotantaa käyttäen. kysely lähetettiin yhteensä 301 kuntaan, perusterveydenhuollon ylihoitajille ja hoitotyön johtajille N=279. Heistä vastasi 76 henkilöä, ja näin vastausprosentiksi muodostui 27,2 %.
Tuloksista kävi ilmi, että esimiehet käyttävät strategiaa osaamisen johtamisen tukena. Esimiehet kokivat, ettei strategia ole kuitenkaan täysin henkilöstön hallussa. Kehityskeskustelut koettiin osaamisen johtamisen tärkeimmäksi keinoksi. He, jotka pitivät kehityskeskusteluja erinomaisena tapana kartoittaa työntekijöiden kehittymistarpeita, myös seurasivat asioiden toteutumista. Esimiesten tehtävistä nousi tärkeimmäksi henkilöstön osaamisen kehittämistarpeiden vahvasti ottaminen, joka liittyy paljolti kehityskeskustelujen arvostamiseen. Osaamisen arvostaminen nousi tärkeimmäksi motivoimisen ja palkitsemisen keinoista. Osaamisen johtamisen kehittämistarpeista tärkeimmäksi nousi osaamiskartoitusten tekeminen. Pääosin koettiin, että omaan työhön pystyi vaikuttamaan ja saamaan tukea.
Osaamisen johtamisen haasteena koettiin, että osaamista tarvitaan laajasti, sekä erityis- että syväosaamista. Osaamisen tunnistaminen koettiin tärkeimmäksi haasteeksi, jotta voidaan vastata tarpeeseen, osaamiskartoitusten tekemistä kaivattiin. Heikkoja signaaleja ei havaittu.