Nilkan faskiaalinen liikkeenhallinta

Abstract

Faskian rakennetta on tutkittu paljon viime vuosien aikana. Erilliset tutkimukset ovat tuoneet julki uusia rakenteellisia ja toimintaan vaikuttavia ominaisuuksia, jotka ovat yhteydessä nilkan faskiarakenteeseen ja sitä kautta liikkeenhallintaan. Opinnäytetyössä haluttiin koota yhtenäisen teoksen, jossa viimeisimpien tutkimusten avulla saatu tieto on kaikkien saatavilla.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä kirjallisuuden kautta suomenkielistä tietoa faskiasta, nilkan faskiarakenteesta sekä sen vaikutuksista nilkan liikkeenhallintaan. Työn metodiksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Eri tietokantojen avulla selvitettiin saatavilla olevia tutkimusartikkeleita, kirjallisuutta sekä muuta mahdollista materiaalia aiheestamme. Pyrittiin löytämään materiaalia, joka vastasi parhaalla mahdollisella tavalla opinnäytetyötä ohjaaviin tutkimuskysymyksiin.

Tutkimustulosten perusteella rakenteessa on havaittu olevan vaihtelevuutta faskian sijainnin ja tarvittavien toimintojen mukaan. Faskian toimintaan vaikuttavat kehon rakenteet ja niiden muodostamat vaatimukset liikkeen näkökulmasta. Nilkassa faskiarakenne ottaa muotonsa retinaculumina, jotka ohjaavat nilkan liikettä tukien lihasten ja jänteiden kulkua. Retinaculumissa on huomattava määrä proprioseptoreita, jotka antavat keskushermostolle tietoa nilkan asennosta ja liikkeistä. Proprioseptoreiden avulla voidaan kontrolloida sekä korjata nilkan asentoa, joka on yhteydessä tasapainon hallintaan ja lihastyöhön alaraajassa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että faskia kiinnostaa tutkijoita edelleen. Uusien rakennusaineiden löytyminen ja niiden vaikutukset faskian ominaisuuksiin ovat yhä tutkimusten kohteena. Faskia rakenteena on ulottuva ja monitahoinen, ja se on noussut jopa käsitteeksi koko kehon suurimpana aistinelimenä. Nilkan faskiarakenteen ollessa hyvin proprioseptista aluetta voidaan olettaa, että viestin kulku nilkan ja keskushermoston välillä on vilkasta. Tämä viestin kulku on suuressa roolissa nilkan faskiaalisessa liikkeenhallinnassa.

The purpose of this study was to collect information about fascia, the fascial structure of the ankle and its effect on managing the movements of the ankle.

This study was conducted by means of a descriptive literature review. The data were collected from various electronic databases and it consists of recent research articles and literature. The data were gathered from the perspective of the research questions.

These results suggest that the fascia has diversity considering its location and function needed. Body structures and their requirements affect to the function of fascia. In the ankle fascia is formed as retinacula, which controls the movement and supports the tendons and muscles of the ankle. There is an abundant amount of proprioceptors in the ankle retinacula that provide information about the position and movement of the ankle to central nervous system. The position of the ankle can be controlled and fixed by the proprioceptors, which is connected to balance management and muscle work in lower limb.

The findings indicate that the information flow between the ankle and central nervous system is vivid because of the abundance of proprioceptors in the ankle retinacula. This message flow plays a significant role in the fascial movement management of the ankle.