Kallistuman vaikutus painolastitoimintoihin ja peilauksiin : Ecocoasterit ms Eeva ja ms Mirva
Palander, Kalle (2018)
Palander, Kalle
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919035
Tiivistelmä
Työssä tarkastellaan painolastitankkien tyhjentymistä ja täyttymistä ja sitä, miten aluk-sen asento niihin vaikuttaa. Painolastitankkien rakenteen ja aluksen asennosta johtuen tankkien tyhjäksi saaminen on vaikeaa ja tankkiin jääneen veden mittaaminen mahdo-tonta. Vakio on painoa, joka muodostuu alukselle kertyneestä irtonaisesta massasta. Se kasvaa laivan iän myötä laivalle kertyneiden varastojen ja painolastitankkeihin muo-dostuneen sedimentin vuoksi. Vakiossa ei tulisi olla suuria heittoja kahden peräkkäisen mittauksen välillä, mutta välillä eroja esiintyy. Tavoitteena on selvittää, voivatko erot johtua painolastitankissa olevasta vedestä, jota ei näy mittauksissa.
Menetelmänä käytetään kvantitatiivista tutkimusta. Piirustuksista, joissa on merkitty aluksen peilausputket, katsotaan tankin leveys ja veden määrä jota ei pysty mittaa-maan, kun alus kallistuu. Piirustuksia tankeista käytetään laskemaan tilavuus, joka jää tankkeihin eri kallistus kulmilla. Tankkien tilavuudet lasketaan yhteen ja niiden perus-teella saadaan kuva, kuinka paljon sellaista vettä tankeissa on, mitä ei pysty mittaa-maan.
Aluksen pohjatankit muodostavat mittauksien kannalta suurimman ongelman. Pohja-tankeissa on mittausputket vain yhdellä puolella tankkia, mikä aiheuttaa sen, että laivan kallistuessa tankkeihin jää suuri tila, jota ei pysty mittaamaan laivalla olevalla mittalait-teiston avulla. Tutkimuskohteena olevan laivan piirustuksista tehtyjen laskujen mukaan yhden puolen kallistumalla yhteen laskettu tila, mikä jaa tankkeihin, voi olla jopa 30 m³. Tätä määrää vastaavan veden paino ylittää täydestä lastimäärästä puolen prosentin osuuden, mikä oikeuttaa korvausvaatimukseen menetetystä lastista, jos lastin määrä on mitattu väärin uppoumantarkastelua tehdessä. Keinot tämän välttämiseksi on huo-lehtia siitä, että mittauksia tehdessä laiva olisi mahdollisimman suorassa. Näin saa-daan tankkien rakenteesta johtuva mittausvirhe minimoitua.
Menetelmänä käytetään kvantitatiivista tutkimusta. Piirustuksista, joissa on merkitty aluksen peilausputket, katsotaan tankin leveys ja veden määrä jota ei pysty mittaa-maan, kun alus kallistuu. Piirustuksia tankeista käytetään laskemaan tilavuus, joka jää tankkeihin eri kallistus kulmilla. Tankkien tilavuudet lasketaan yhteen ja niiden perus-teella saadaan kuva, kuinka paljon sellaista vettä tankeissa on, mitä ei pysty mittaa-maan.
Aluksen pohjatankit muodostavat mittauksien kannalta suurimman ongelman. Pohja-tankeissa on mittausputket vain yhdellä puolella tankkia, mikä aiheuttaa sen, että laivan kallistuessa tankkeihin jää suuri tila, jota ei pysty mittaamaan laivalla olevalla mittalait-teiston avulla. Tutkimuskohteena olevan laivan piirustuksista tehtyjen laskujen mukaan yhden puolen kallistumalla yhteen laskettu tila, mikä jaa tankkeihin, voi olla jopa 30 m³. Tätä määrää vastaavan veden paino ylittää täydestä lastimäärästä puolen prosentin osuuden, mikä oikeuttaa korvausvaatimukseen menetetystä lastista, jos lastin määrä on mitattu väärin uppoumantarkastelua tehdessä. Keinot tämän välttämiseksi on huo-lehtia siitä, että mittauksia tehdessä laiva olisi mahdollisimman suorassa. Näin saa-daan tankkien rakenteesta johtuva mittausvirhe minimoitua.