Nuorisopsykiatria muuttaa : Henkilöstö muutoksen keskellä
Kivelä, Linda; Unkila, Jenni (2018)
Kivelä, Linda
Unkila, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919085
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkimuskohteena oli Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osasto- ja avosektorin henkilöstö. Vuonna 2020 sektorit muuttavat samoihin tiloihin Tampereen yliopistollisen sairaalan alueelle, L-rakennukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorisopsykiatrian henkilökunnan odotukset ja toiveet tulevaa muutosta kohtaan. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa esimiehille henkilöstön johtamisesta muutoksessa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti. Tutkimusaineisto (N=107) kerättiin keväällä 2018 sähköisellä kyselylomakkeella. Aineisto analysoitiin SPSS- ohjelmalla. Vastausprosentti oli 36 % (n=38). Kyselyyn vastaajista enemmistö oli osastolla työskentelevää hoitohenkilöstöä. Tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä ovat henkilöstön toiveet ja odotukset ennen muutosta?
Tutkimustulosten mukaan merkittäviä haasteita tai epäkohtia muutosprosessissa ei henkilöstön näkökulmasta noussut esille. Tutkimuksen kokonaistulokset huomioiden, voitiin todeta, että henkilöstö oli tyytyväinen tutkimushetkellä toteutettuun muutosprosessiin. Muutoksen suunnittelu ja viestintä olivat lisänneet henkilöstön luottamusta organisaation johtoon ja henkilöstö koki saaneensa tietoa tulevasta muutoksesta. Henkilöstön muutokseen osallistamiseen ja osallistumiseen oltiin tyytyväisiä. Henkilöstön merkittävimmät toiveet muutosprosessissa koskivat esimieheltä saatavaa tuen määrä sekä keskustelumahdollisuuden saamista esimiehen kanssa. Henkilöstö toivoi jatkossakin mahdollisuutta osallistua muutokseen sekä muutoksen suunnitteluun. Muutosviestinnän toivottiin vähentävän pelkoja ja epävarmuutta muutosta kohtaan. Vastaajan iällä huomattiin myös olevan merkitystä muutokseen suhtautumisessa. Nuoremmat vastaajat suhtautuivat muutokseen myönteisemmin ja avoimemmin kuin iäkkäämmät vastaajat. Tämän vuoksi olisikin syytä pohtia tulisiko iäkkäämpiä työntekijöitä huomioida muutoksessa enemmän, jotta muutos onnistuisi paremmin. Henkilöstö kokee muutoksen saavan aikaan motivoituneisuutta ja mukavia haasteita. Tutkimuksessa ei tutkituissa muuttujissa löydetty tilastollisia eroja osasto- tai avosektorin tulosten välillä.
Tutkimustulosten mukaan esimiehen tulisi lisätä tiedottamista, henkilöstölle annettavaa tuen määrää sekä keskustelumahdollisuuksia. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, onko tutkimuksen esille tulleita kehittämistarpeita huomioitu muutosprosessin seuraavissa vaiheissa. Tutkimuksen voisi toteuttaa myös esimiesnäkökulmasta.
Tutkimustulosten mukaan merkittäviä haasteita tai epäkohtia muutosprosessissa ei henkilöstön näkökulmasta noussut esille. Tutkimuksen kokonaistulokset huomioiden, voitiin todeta, että henkilöstö oli tyytyväinen tutkimushetkellä toteutettuun muutosprosessiin. Muutoksen suunnittelu ja viestintä olivat lisänneet henkilöstön luottamusta organisaation johtoon ja henkilöstö koki saaneensa tietoa tulevasta muutoksesta. Henkilöstön muutokseen osallistamiseen ja osallistumiseen oltiin tyytyväisiä. Henkilöstön merkittävimmät toiveet muutosprosessissa koskivat esimieheltä saatavaa tuen määrä sekä keskustelumahdollisuuden saamista esimiehen kanssa. Henkilöstö toivoi jatkossakin mahdollisuutta osallistua muutokseen sekä muutoksen suunnitteluun. Muutosviestinnän toivottiin vähentävän pelkoja ja epävarmuutta muutosta kohtaan. Vastaajan iällä huomattiin myös olevan merkitystä muutokseen suhtautumisessa. Nuoremmat vastaajat suhtautuivat muutokseen myönteisemmin ja avoimemmin kuin iäkkäämmät vastaajat. Tämän vuoksi olisikin syytä pohtia tulisiko iäkkäämpiä työntekijöitä huomioida muutoksessa enemmän, jotta muutos onnistuisi paremmin. Henkilöstö kokee muutoksen saavan aikaan motivoituneisuutta ja mukavia haasteita. Tutkimuksessa ei tutkituissa muuttujissa löydetty tilastollisia eroja osasto- tai avosektorin tulosten välillä.
Tutkimustulosten mukaan esimiehen tulisi lisätä tiedottamista, henkilöstölle annettavaa tuen määrää sekä keskustelumahdollisuuksia. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, onko tutkimuksen esille tulleita kehittämistarpeita huomioitu muutosprosessin seuraavissa vaiheissa. Tutkimuksen voisi toteuttaa myös esimiesnäkökulmasta.