Sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen sosiaalialalla : Vertailu transihmisten ja sosionomiopiskelijoiden näkemyksistä
Lehto, Salli (2018)
Lehto, Salli
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919113
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ja vertailtiin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ja sosionomiopiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia kohtaamisista sosiaalipalveluissa. Tavoitteena oli selvittää sosiaalipalveluissa esiintyviä sukupuolivähemmistöjen kohtaamisen ongelmia ja vahvuuksia ja sitä kautta koulutuksen kehittämistarpeita. Aiheen valinta ja opinnäytetyön tarpeellisuus perustuivat havainnoille sosionomiopiskelijoiden ja -opettajien tiedonpuutteesta sekä sosionomin eettiselle velvollisuudelle toimia haavoittuvassa asemassa olevien äänitorvena. Transihmisten Suomessa kohtaama syrjintä ja ihmisoikeusrikkomukset kuten pakkostrerilaatio ovat herättäneet kansainvälistä huomiota viime vuosina.
Opinnäytetyössä on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osuus, joiden aineistot on kerätty kahdella eri vastaajaryhmille tarkoitetulla Facebookin kautta levitetyllä, sähköisellä puolistrukturoidulla kyselyllä. Vastauksia kyselyyn tuli transihmisiltä 46 ja sosionomiopiskelijoilta 54. Mielipideväittämistä Likert-asteikolla 1-5 (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) on tehty tilastoanalyysi Google Formsin ja Tixelin avulla ja vapaa sana -osion tulokset käsitelty induktiivisella sisällönanalyysilla.
Sekä tilastollisten että sanallisten vastausten mukaan transihmiset kohtaavat sosiaalipalveluissa syrjintää ja epäasiallista kohtelua, sosionomien tiedoissa ja taidoissa on merkittäviä puutteita ja sekä transihmiset että opiskelijat itse toivoivat aiheen parempaa käsittelyä sosionomiopinnoissa. Käytännössä tieto ja koulutus vaikuttavat työntekijän sukupuolikäsitykseen, joka puolestaan näkyy ammattilaisen asenteessa sukupuolivähemmistöön kuuluvaa asiakasta kohtaan ja on siten olennaista ammatillisen kohtaamisen onnistumisen kannalta.
Tulosten ja aiempien tutkimusten perusteella sosiaalialan koulutuksen kehittäminen sukupuolivähemmistöjen osalta on siis perusteltua ja toivottua. Erityisesti perustietojen lisääminen ja asenteiden tarkastelu, mahdollisesti ulkopuolisen kokemuskouluttajan avulla, olisi suotavaa. Lisäksi voisi olla hyödyllistä järjestää opettajille oma koulutus aiheesta, jotta inklusiiviset sanavalinnat ja toimintatavat olisivat oletusarvoisesti läsnä kaikessa sosiaalialan opetuksessa.
Opinnäytetyössä on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osuus, joiden aineistot on kerätty kahdella eri vastaajaryhmille tarkoitetulla Facebookin kautta levitetyllä, sähköisellä puolistrukturoidulla kyselyllä. Vastauksia kyselyyn tuli transihmisiltä 46 ja sosionomiopiskelijoilta 54. Mielipideväittämistä Likert-asteikolla 1-5 (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) on tehty tilastoanalyysi Google Formsin ja Tixelin avulla ja vapaa sana -osion tulokset käsitelty induktiivisella sisällönanalyysilla.
Sekä tilastollisten että sanallisten vastausten mukaan transihmiset kohtaavat sosiaalipalveluissa syrjintää ja epäasiallista kohtelua, sosionomien tiedoissa ja taidoissa on merkittäviä puutteita ja sekä transihmiset että opiskelijat itse toivoivat aiheen parempaa käsittelyä sosionomiopinnoissa. Käytännössä tieto ja koulutus vaikuttavat työntekijän sukupuolikäsitykseen, joka puolestaan näkyy ammattilaisen asenteessa sukupuolivähemmistöön kuuluvaa asiakasta kohtaan ja on siten olennaista ammatillisen kohtaamisen onnistumisen kannalta.
Tulosten ja aiempien tutkimusten perusteella sosiaalialan koulutuksen kehittäminen sukupuolivähemmistöjen osalta on siis perusteltua ja toivottua. Erityisesti perustietojen lisääminen ja asenteiden tarkastelu, mahdollisesti ulkopuolisen kokemuskouluttajan avulla, olisi suotavaa. Lisäksi voisi olla hyödyllistä järjestää opettajille oma koulutus aiheesta, jotta inklusiiviset sanavalinnat ja toimintatavat olisivat oletusarvoisesti läsnä kaikessa sosiaalialan opetuksessa.