Voimauttava valokuva -menetelmä ja miten se muuttaa ammattilaisen suhtautumista itseensä ja asiakkaaseen

Abstract

Tämä opinnäytetyö on osa Kehokuva hyvinvoinnin tukena -hanketta (KEHUVA, 2017-2019). Hankkeen tavoitteena on kehittää vahvuuslähtöinen ravitsemuskasvatuksen työtapa osaksi holistista työotetta. Lisäksi tavoitteena on parantaa heikommassa asemassa olevien nuorten toimintakykyä ja elämänhallintaa ravitsemustottumuksia uudistamalla. Kehitettävän toimintamallin päämääränä on nuorten kehotyytyväisyyden ja itsearvostuksen vahvistaminen. Hankkeessa sosiaalialan työntekijöitä koulutetaan valikoituihin ravitsemus- ja kehonkuvan työmenetelmiin, joista yksi on voimauttava valokuva. Opinnäytteeseen tehty tutkimus kohdistuu hankkeen tähän osioon.

Tutkimuksessa kartoitettiin, muuttaako voimauttava valokuva -menetelmäkoulutus sitä, miten koulutukseen osallistunut työntekijä suhtautuu omaan itseensä, omaan kehoonsa ja kohtaamiseen asiakkaan kanssa. Lisäksi tarkastelun alla olivat kokemukset voimauttava valokuva -menetelmän toimivuudesta kehonkuvaan liittyvien teemojen käsittelyssä asiakkaan kanssa. Tavoitteena oli myös lisätä luotettavan tiedon määrää voimauttava valokuva -menetelmästä.

Tutkimuksessa käytettiin etnografisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto koostui menetelmään koulutettavien Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden 12 työntekijän koulutuskokemuksista: teemahaastatteluista koulutuksen alussa ja lopussa (n=9 ja n=9), havainnoinnista, taustatietolomakkeista, Facebook-keskusteluista sekä tutkimuspäiväkirjamerkinnöistä.

Tutkimus osoitti, että voimauttava valokuva -menetelmän lähestymistapa valokuvien käyttämiseen identiteettityössä on voimauttavaa: koulutuksen monitasoinen valokuva-työskentely muutti tapaa tarkastella kuvia ja itseään kuvissa. Armollisempi suhtautuminen itseensä kuvissa heijasteli samaa positiivista muutosta myös valokuvatyöskentelyn ulkopuolelle. Tutkimus antoi vahvistusta sille, että aikuisen kehonkuva on melko vakiintunut. Niille, joilla oli kehotyytymättömyyttä, menetelmä tarjosi toimivia työkaluja ja korjaavia kokemuksia osana pitkäaikaista prosessia kehonkuvan parantamiseksi. Tutkimus myös näytti, että voimauttava valokuva on asiakasta arvostava työskentelytapa ammattilaisen avuksi kehonkuvaan liittyvissä teemoissa. Näiden lisäksi voimauttava valokuva -koulutus vahvisti Vamoksen työntekijöiden tapaa kohdata asiakasnuori.

This thesis is a part of the Kehonkuva hyvinvoinnin tukena -project (KEHUVA, 2017-2018). The aim of the project is to develop a working strategy of strength-oriented nutritional education as a part of a holistic approach to work. An additional aim is to improve the functional capacity and life management of youth in weaker situations, by renewing their nutritional habits. The objective in developing this operating model is to strengthen the body satisfaction and self-respect of the youth. In this project, employees of social services will be trained to work with selected nutrition and body-image methods, one of which is the Empowering photography. The study implemented for this thesis focuses on this part of the project.

The study surveyed if the Empowering Photography-training changed the way that an employee, who has been taught to use the method, reacts to oneself, his or her own body, and encounters with a client. Under scrutiny were also experiences of the empowering photography-methods’ usefulness in handling themes relating to body image with the client. An additional goal was to add more reliable information about the empowering photography-method.

The study applied ethnographic study methods. The material consists of the training experiences of twelve employees of the Helsinki Deaconess Institute’s Vamos-services: theme interviews at the beginning and the end of the training (n=9 and n=9), observation, background forms, Facebook-discussions and study diary entries.

The study showed that the Empowering Photography-method’s approach to using photography in identity work is empowering: Multifaceted work with the photographs during the training changed the way of viewing the photographs and oneself in them. A more positive way of seeing oneself in the pictures reflected the same positive change outside the photography work. The study confirmed that the body image of an adult is quite well established. For those who were dissatisfied with their body, the method gave functional tools and reconstructing experiences as a part of a long-term process to improve their body image. The study also showed that empowering photography is a respectful method in helping the employee working with body image themes. In addition, the Empowering Photography training strengthened the way Vamos employees encounter young clients.