Johtamistutkimuksen moninaisuus opinnäytetöissä : Arviointitutkimus Tampereen ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan johtamisen koulutusohjelmasta vuosina 2010-2016 valmistuneista opinnäytetöistä
Rantamäki, Aino (2018)
Rantamäki, Aino
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019193
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opinnäytetöiden sisältämiä johtamismalleja, näkökulmia, käytettyjä metodologioita ja tuotettua hyötyä. Tavoitteena oli arvioida tuotetun tiedon pohjalta aineiston monipuolisuutta sekä laatia kehittämisehdotuksia opinnäytetöiden suuntaamiseksi jatkossa.
Tutkimus toteutettiin laadullisesti. Aineistona käytettiin vuosina 2010-2016 Tampereen ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmasta valmistuneita opinnäytetöitä, jotka poimittiin sähköisestä Theseus-järjestelmästä. Tutkimukseen valikoitui 113 opinnäytetyötä. Aineisto analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällönanalyysia sekä sisällön erittelyä. Deduktiivisen sisällönanalyysin apuna käytettiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettua analyysirunkoa.
Aineistossa oli käsitelty kaikkia teoreettisen viitekehyksen mukaisia johtamismalleja. Henkilöstön ja osaamisen johtamista oli tutkittu johtamismalleista eniten, vähimmälle tarkastelulle taas jäivät projektijohtaminen ja talousjohtaminen. Aineisto sisälsi myös sellaisia tutkimuksia, joissa ei ollut selkeää johtamismallia tai -näkökulmaa. Tutkimusta oli tehty kaikista yläluokkien mukaisista näkökulmista, joita olivat yksilötaso, ryhmätaso, organisaatiotaso sekä muut näkökulmat. Alaluokkien mukaisten näkökulmien osalta ympäristönäkökulman tutkiminen jäi puutteelliseksi. Kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käytettiin aineistossa kvantitatiivisia menetelmiä enemmän. Tutkimuksia oli tehty myös triangulaatiota ja systemaattista kirjallisuuskatsausta käyttäen. Tutkituilla opinnäytetöillä oltiin pystytty tuottamaan hyötyä sekä konkreettisina toimintamalleina ja ohjeina että raportoitavana tietona.
Tulosten perusteella huomiota tulisi jatkossa kiinnittää menetelmäosaamisen laajentamiseen, tutkimusten hyödynnettävyyden vahvistamiseen, näkökulmien monipuolisuuden lisäämiseen, johtamisen näkyvyyden parantamiseen tutkimuksissa sekä tarkkuuteen kirjallisen raportoinnin ohjeiden noudattamisessa. Tämän tutkimuksen pohjalta on nostettu esille edellä mainittuja osa-alueita koskevia tarkempia kehittämisehdotuksia.
Tutkimus toteutettiin laadullisesti. Aineistona käytettiin vuosina 2010-2016 Tampereen ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmasta valmistuneita opinnäytetöitä, jotka poimittiin sähköisestä Theseus-järjestelmästä. Tutkimukseen valikoitui 113 opinnäytetyötä. Aineisto analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällönanalyysia sekä sisällön erittelyä. Deduktiivisen sisällönanalyysin apuna käytettiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostettua analyysirunkoa.
Aineistossa oli käsitelty kaikkia teoreettisen viitekehyksen mukaisia johtamismalleja. Henkilöstön ja osaamisen johtamista oli tutkittu johtamismalleista eniten, vähimmälle tarkastelulle taas jäivät projektijohtaminen ja talousjohtaminen. Aineisto sisälsi myös sellaisia tutkimuksia, joissa ei ollut selkeää johtamismallia tai -näkökulmaa. Tutkimusta oli tehty kaikista yläluokkien mukaisista näkökulmista, joita olivat yksilötaso, ryhmätaso, organisaatiotaso sekä muut näkökulmat. Alaluokkien mukaisten näkökulmien osalta ympäristönäkökulman tutkiminen jäi puutteelliseksi. Kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käytettiin aineistossa kvantitatiivisia menetelmiä enemmän. Tutkimuksia oli tehty myös triangulaatiota ja systemaattista kirjallisuuskatsausta käyttäen. Tutkituilla opinnäytetöillä oltiin pystytty tuottamaan hyötyä sekä konkreettisina toimintamalleina ja ohjeina että raportoitavana tietona.
Tulosten perusteella huomiota tulisi jatkossa kiinnittää menetelmäosaamisen laajentamiseen, tutkimusten hyödynnettävyyden vahvistamiseen, näkökulmien monipuolisuuden lisäämiseen, johtamisen näkyvyyden parantamiseen tutkimuksissa sekä tarkkuuteen kirjallisen raportoinnin ohjeiden noudattamisessa. Tämän tutkimuksen pohjalta on nostettu esille edellä mainittuja osa-alueita koskevia tarkempia kehittämisehdotuksia.