Pohjaveden suojapumppauksen keskeytyksen vaikutus pohjaveden liuotinpitoisuuteen ja kulkeutumiseen
Luoranen, Maarit (2018)
Luoranen, Maarit
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019203
Tiivistelmä
Kilpilahden teollisuusalueella toimi vuosina 1972–1981 vinyylikloridimonomeeritehdas (VCM-tehdas), jonka toiminnan seurauksena maaperään ja siitä edelleen kalliopohjaveteen pääsi 1,2-dikloorietaania eli EDC:tä. Liuotinpäästöön liittyen alueella on tehty useita pohjavesitutkimuksia 1970-luvulta lähtien. Nykytietämyksen perusteella liuotinpluumin päästölähde sijaitsee kallioraoissa entisen VCM-tehtaan alueella. Maaperään päässeen EDC:n kokonaismäärä ei ole tiedossa, mutta oletettavasti määrä on ollut jopa 100 000 kg.
EDC-pitoisen pohjaveden kulkeutumista ympäristöön on rajoitettu pohjaveden suojapumppauksella vuodesta 1980 lähtien. Vuodesta 2008 pohjavettä on pumppauksen yhteydessä käsitelty aktiivihiilisuodatuksella. Suojapumppauksen ja aktiivihiilikäsittelyn seurauksena alueelta on poistettu EDC:tä noin 20 000 kg. Viime vuosina pumppaus- ja käsittelylaitteistoon tulevan veden haitta-ainepitoisuustaso ei ole kuitenkaan enää laskenut. Nykytilanteessa ei ole varmaa, onko suojapumppauksen hyödyt kustannuksiin nähden riittävät ja tuottaako suojapumppaus merkittäviä ympäristöhyötyjä. Tässä työssä suojapumppaus keskeytettiin tarkkailujakson ajaksi (aikajakso 2017–2018), jotta voitiin arvioida suojapumppauksen merkitystä EDC:n leviämiseen ja kulkeutumiseen.
Työssä otettiin tarkkailujakson ajan vesinäytteitä yhteensä 14:stä pinta- ja pohjaveden havaintopisteestä viranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteitä otettiin ennen pumppauksen keskeytystä ja keskeytyksen jälkeen, jotta tuloksissa voitiin havaita mahdolliset pumppauksen keskeytyksen aiheuttamat muutokset. EDC-kuormituksen laskemiseksi pintaveden havaintopisteistä määritettiin virtaamat. Vesinäytteiden EDC-pitoisuudet analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa. EDC-pitoisuuksille oli määritetty raja-arvot, joiden ylittyessä näytteenottoja tuli jatkaa tihennetysti.
Tarkkailujakson aikana havaintopisteen S72 EDC-pitoisuus ylitti kerran asetetun raja-arvon. Ylitys johtui arvioiden mukaan pienestä virtaamasta ja kylmästä ajanjaksosta, jolloin EDC-pitoisen pohjaveden osuus pintavedestä oli suhteellisen suuri. Kylmä vuodenaika hidastutti EDC:n haihtumista. EDC-pitoisuuksien tarkastelussa ei todettu muutoksia ennen pumppauksen keskeytystä ja keskeytyksen jälkeen otetuissa näytteissä. Myöskään havaintopisteen S72 EDC-kuormituksessa ei todettu muutoksia. Tulosten perusteella voitiin todeta, ettei suojapumppauksella havaittu olevan merkitystä EDC:n leviämiseen tai kulkeutumiseen päästölähdealueelta eteenpäin.
EDC-pitoisen pohjaveden kulkeutumista ympäristöön on rajoitettu pohjaveden suojapumppauksella vuodesta 1980 lähtien. Vuodesta 2008 pohjavettä on pumppauksen yhteydessä käsitelty aktiivihiilisuodatuksella. Suojapumppauksen ja aktiivihiilikäsittelyn seurauksena alueelta on poistettu EDC:tä noin 20 000 kg. Viime vuosina pumppaus- ja käsittelylaitteistoon tulevan veden haitta-ainepitoisuustaso ei ole kuitenkaan enää laskenut. Nykytilanteessa ei ole varmaa, onko suojapumppauksen hyödyt kustannuksiin nähden riittävät ja tuottaako suojapumppaus merkittäviä ympäristöhyötyjä. Tässä työssä suojapumppaus keskeytettiin tarkkailujakson ajaksi (aikajakso 2017–2018), jotta voitiin arvioida suojapumppauksen merkitystä EDC:n leviämiseen ja kulkeutumiseen.
Työssä otettiin tarkkailujakson ajan vesinäytteitä yhteensä 14:stä pinta- ja pohjaveden havaintopisteestä viranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Näytteitä otettiin ennen pumppauksen keskeytystä ja keskeytyksen jälkeen, jotta tuloksissa voitiin havaita mahdolliset pumppauksen keskeytyksen aiheuttamat muutokset. EDC-kuormituksen laskemiseksi pintaveden havaintopisteistä määritettiin virtaamat. Vesinäytteiden EDC-pitoisuudet analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa. EDC-pitoisuuksille oli määritetty raja-arvot, joiden ylittyessä näytteenottoja tuli jatkaa tihennetysti.
Tarkkailujakson aikana havaintopisteen S72 EDC-pitoisuus ylitti kerran asetetun raja-arvon. Ylitys johtui arvioiden mukaan pienestä virtaamasta ja kylmästä ajanjaksosta, jolloin EDC-pitoisen pohjaveden osuus pintavedestä oli suhteellisen suuri. Kylmä vuodenaika hidastutti EDC:n haihtumista. EDC-pitoisuuksien tarkastelussa ei todettu muutoksia ennen pumppauksen keskeytystä ja keskeytyksen jälkeen otetuissa näytteissä. Myöskään havaintopisteen S72 EDC-kuormituksessa ei todettu muutoksia. Tulosten perusteella voitiin todeta, ettei suojapumppauksella havaittu olevan merkitystä EDC:n leviämiseen tai kulkeutumiseen päästölähdealueelta eteenpäin.