Vanhemman rooli leikki-ikäisen lapsen ravitsemuskasvattajana
Tuukkanen, Merja (2018)
Tuukkanen, Merja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112919104
Tiivistelmä
Ruokatottumusten perusta luodaan jo varhaislapsuudessa. Ravitsemuskasvatuksessa on tärkeää monipuolinen ruokavalio sekä säännöllinen ruokarytmi. Kasvatustyylit vaikuttavat lapsen itsetunnon rakentumiseen. Lapsen makumieltymykset laajentuvat ja syömisen miellyttävyys lisääntyy, kun lasta kannustetaan ja rohkaistaan maistamaan uusia ruoka-aineita. Vanhemmilla on merkittävä rooli lapsen varhaisten ruokatottumusten muodostumisessa, koska lapsi ei kykene itse tunnistamaan, mitkä ruokavalinnat ovat terveydelle hyödyllisiä. Aikuisen tehtävänä on asettaa ruokarajat, jotka ovat lapsen terveelle kehitykselle suotuisat. (Nurttila 2001, 99, 106, 112, 116.)
Työn tarkoituksena oli selvittää, miten perheissä toteutetaan ruokakasvatusta, mitkä tekijät vaikuttavat ruokavalintoihin ja ovatko tahot tai henkilöt vaikuttaneet perheen ruokanäkemykseen. Toimeksiantajana oli Seinäjoen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, jonka koordinoiman Lihavuus laskuun -ohjelman (2013–2020) keskeisenä tavoitteena on lasten, erityisesti 1. – 5. luokkalaisten ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäiseminen. Tutkimukseen osallistui kuusi seinäjokista perhettä, joissa oli rajauksen mukaisesti 4–10-vuotiaita lapsia. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol -kyselyllä ja teemahaastattelulla. Kehittämistyönä tehtiin perheille ravitsemusvihkonen, jossa oli keskeisiä kohtia lapsiperheiden ruokailusuosituksista (Syödään yhdessä 2016) sekä aiheisiin liittyviä tehtäviä.
Tutkimuksen tuloksina oli, että perheiden ruokarytmit sekä arkena ja viikonloppuisin olivat useimmiten samanlaiset. Perheissä kokoonnuttiin päivittäin yhteiselle aterialle. Vanhempien ruokakasvatuksen linja oli pääosin yhteneväinen ja näkemykset perustuivat työn ja koulutuksen kautta saatuun tietoon ja kokemukseen. Ruokakasvatuksessa pidettiin tärkeänä monipuolista maistatusta ja säännöllistä ruokarytmiä. Vanhemmat kiinnittivät huomiota erityisesti elintarvikkeiden sisältämän sokerin määrään ja makeiden elintarvikkeiden kulutusta kohtuullistettiin. Ruokavalintoja ohjasivat eniten kotimaisuus, terveellisyys ja lapsen makumieltymykset.
Työn tarkoituksena oli selvittää, miten perheissä toteutetaan ruokakasvatusta, mitkä tekijät vaikuttavat ruokavalintoihin ja ovatko tahot tai henkilöt vaikuttaneet perheen ruokanäkemykseen. Toimeksiantajana oli Seinäjoen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, jonka koordinoiman Lihavuus laskuun -ohjelman (2013–2020) keskeisenä tavoitteena on lasten, erityisesti 1. – 5. luokkalaisten ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäiseminen. Tutkimukseen osallistui kuusi seinäjokista perhettä, joissa oli rajauksen mukaisesti 4–10-vuotiaita lapsia. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol -kyselyllä ja teemahaastattelulla. Kehittämistyönä tehtiin perheille ravitsemusvihkonen, jossa oli keskeisiä kohtia lapsiperheiden ruokailusuosituksista (Syödään yhdessä 2016) sekä aiheisiin liittyviä tehtäviä.
Tutkimuksen tuloksina oli, että perheiden ruokarytmit sekä arkena ja viikonloppuisin olivat useimmiten samanlaiset. Perheissä kokoonnuttiin päivittäin yhteiselle aterialle. Vanhempien ruokakasvatuksen linja oli pääosin yhteneväinen ja näkemykset perustuivat työn ja koulutuksen kautta saatuun tietoon ja kokemukseen. Ruokakasvatuksessa pidettiin tärkeänä monipuolista maistatusta ja säännöllistä ruokarytmiä. Vanhemmat kiinnittivät huomiota erityisesti elintarvikkeiden sisältämän sokerin määrään ja makeiden elintarvikkeiden kulutusta kohtuullistettiin. Ruokavalintoja ohjasivat eniten kotimaisuus, terveellisyys ja lapsen makumieltymykset.