Ensihoitoyksikön potilastilassa koettu turvallisuus ensihoitajan näkökulmasta

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään ensihoitoyksikön potilastilassa koettua turvallisuutta ensihoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyön aihe on tullut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta, ja tutkimus on osa Trafin rahoittamaa ”Kohti turvallisempaa hälytysajoa” -TKI-hanketta.

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ensihoitoyksiköiden potilastilassa koettua turvallisuutta ensihoitajan näkökulmasta kolmen eri sairaanhoitopiirin alueella. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää ensihoidon työturvallisuuden, kaluston ja koulutussuunnitelmien tekemisessä.

Tutkimukseen osallistui kolmen sairaanhoitopiirin ensihoitajia ja Suomen suurimman yksityisen ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden ensihoitajia. Sairaanhoitopiirit valittiin maantieteellisin perustein. Tutkimukseen valitut sairaanhoitopiirit olivat Lappi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja yksityinen palveluntuottaja 9-lives Oy. Opinnäytetyön tutkimusaineiston kokoaminen tapahtui Webropol-kyselylomakkeella, joka lähetettiin alueiden ensihoitohenkilöstölle lokakuussa 2018. Tutkimuksen tilastolliset taulukot tehtiin Excel-taulukko-ohjelmalla, johon tulokset saatiin Webropol-ohjelmasta. Vastauksia tuli 121.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ensihoitoyksikön potilastilan turvallisuu-dessa voidaan havaita useita riskitekijöitä. Riskitekijöiden muodostumiseen vaikuttavat henkilöstön tietotaito, potilastilan työskentelyolosuhteet ja hoidettavat potilaat. Tulokset osoittavat, että merkittävin turvallisuusriski aiheutuu ensihoitajan omasta toiminnasta, jos turvavyötä ei käytetä ja ajossa tehdään äkillisiä liikkeitä.

Opinnäytetyön kehittämisehdotukset kohdistuvat henkilöstön tietotaidon, potilaan kiinnitysvälineiden turvallisuuteen ja ajantasaisuuteen sekä potilastilan työskentelyolosuhteiden kehittämiseen. Keskeinen jatkotutkimusaihe on, että muiltakin sairaanhoitopiirin alueilta tehtäisiin vastaavanlainen tutkimus, jolloin saataisiin tutkimustuloksia potilastilan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja tuloksia pystyttäisiin vertailemaan keskenään.

The aim of this study is to find out how paramedics experience the safety of the treatment space of an ambulance. The thesis is a part of the Towards Safer Alarm Driving Project that is a collaboration between the South-Eastern Finland University of Applied Sciences (XAMK) and the Finnish Transport Safety Agency (Trafi). The later is also the financier of the project.

The purpose of the thesis is to find out how paramedics in three different hospital districts feel about the safety of the treatment space of an ambulance. The aim of this study is to provide information that can be used when planning the safety, the fleet of vehicles and the education in emergency care services.

The research material consisted of the paramedics in three hospital districts and the para-medics of Finlands largest private producer of emergency medical and patient transfer ser-vices. The hospital districts chosen to this research were Lapland, Pohjois-Savo, Etelä-Savo and also the private service provider 9Lives Oy. The research material of this thesis was collected in October 2018 via a Webropol questionnaire form that was sent to all of the paramedics working in above-mentioned areas. The statistic tables of this study were made with Excel spreadsheet software to which the results were transferred directly from the Webropol software. There were 121 answers.

From the results of the study can be said that there are several risk factors in the safety of the treatment space of an ambulance. The main things affecting the risk factors are the know-how of the personnel, the working conditions in the treatment space and the patients being treated. The results point out that the foremost safety risk is caused by the paramedics own actions: when the seat belt is not used and when abrupt movements are made while driving.

Based on this thesis the development suggestions are targeted at developing the know-how of the personnel, the safety and up-to-datedness of the suspension equipment of the patient and improving the working conditions in the treatment space. An essential topic for a follow-up research is to do a similar study in other hospital districts in which case re-search results of the factors affecting the safety of the treatment space would be received and the results could be compared.