Synnyttäneiden äitien ohjaus synnytysvuodeosastolla : Äitien näkökulma saamastaan ohjauksesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää äitien saaman ohjauksen sisältöjä ja voimavaralähtöisyyttä synnytysvuodeosastolla. Kohderyhmänä oli alateitse synnyttäneet äidit, joiden vauvat olivat vierihoidossa. Ohjauksen sisällöstä selvitettiin, minkälaista ohjausta äidit saivat vanhemmuudesta ja varhaisesta vuorovaikutuksesta, imetyksestä, äidin psyykkisestä ja fyysisestä toipumisesta synnytyksestä sekä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta. Voimavaralähtöisen ohjauksen toteutumista selvitettiin voimavaralähtöisyyden elementtien kautta.

Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi myös yhden avoimen kysymyksen. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, ja avoimen kysymyksen vastaukset sisällön erittelyllä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan imetysohjaus toteutui parhaiten. Heikoimmin ohjaus toteutui parisuhteen ja seksuaalisuuden osa-alueella. Tulosten mukaan ohjausta tulisi kehittää varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa, äitiyteen liittyvien tunteiden ja synnytyksen jälkeisin masennuksen käsittelyssä sekä synnytyksen jälkeisessä ehkäisyneuvonnassa. Tulosten mukaan voimavaralähtöisyys toteutui hyvin.

The purpose of the present thesis was to study the contents of counseling received by mothers at a postnatal ward as well as to investigate how empowerment-based this counseling was. Mothers who had given vaginal birth and were self-nursing their babies on the ward formed the target group of this study. In regard to the contents of counseling, the following components were looked at: what kind of counseling the mothers received on parenthood and early interaction, breastfeeding, the mother’s mental and physical recovery from delivery and the relationship with their partner and sexuality. The extent to which the counseling was empowerment-based was studied through various elements related to empowerment.

A structured questionnaire, which included one open question, was deployed as the data collection method. The data were analyzed with statistical methods and the open question by using content analysis.

Based on the findings of the present study, the counseling actualized best in regard to breastfeeding. The weakest elements in the counseling were related to the relationship with the partner and sexuality. According to the findings, further development is also needed in the following areas of counseling: supporting early interaction, dealing with emotions related to motherhood and postnatal depression, as well as guidance on postnatal contraception. In regard to finding out how empowerment-based the counseling practices were, the results show that the counseling was good.