Handelsliberaliseringens inverkan på finska handelssektorer : TTIP-avtalet och Finlands avslöjade komparativa fördelar

Abstract

Den 23 januari 2017 avbröts förhandlingarna för handelsavtalet Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) mellan EU och USA. Detta handelsavtal skulle ha varit ett av de mest ambitiösa handelsavtal någonsin. Med en nästan total reducering av tariffer mellan EU och USA, skulle avtalet även ha inkluderat avskaffning av icke-tariffära handelshinder. Syftet med detta examensarbete var att utreda ifall det finns sektorer i Finlands ekonomi som skulle ha nytta av att detta avtal förverkligas.

I detta examensarbete användes två skilda kvantitativa metoder för att analysera effekterna av TTIP avtalet samt vad en total tariffreducering skulle ha för effekt på den inhemska exportindustrin. Den första metoden är en partiell jämviktsmodell som har utvecklats av Världsbanken. Den andra metoden kombinerar Finlands avslöjade komparativa fördelar, Finlands indikativa handelspotential samt de tillämpade tarifferna införda av USA.

Det resultaten klart och tydligt visar är att jordbruks- och motorfordonsindustrin skulle ha störst nytta av en tariffreducering. Fastän resultaten visar en uppenbar ökning i exporten är det inte sannolikt att den finska exporten till USA strukturellt skulle förändras på medellång sikt.

Tammikuun 23. päivänä 2017 keskeytettiin EU:n ja Yhdysvaltojen väliset Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) kauppasopimusneuvottelut. Tämä olisi ollut yksi kunnianhimoisimmista kauppasopimuksista koskaan. Lisäksi lähes totaalisella tariffien alentamisella EU:n ja Yhdysvaltojen välillä, olisi sopimus myös suurilta osin poistanut tullien ulkopuoliset kauppaesteet. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, olisiko Suomen talouden eri sektoreilla hyötyä siitä, että tämä kauppasopimus tehtäisiin.

Tässä opinnäytetyössä on käytetty kahta eri kvantitatiivista menetelmää, kun on analysoitu TTIP-sopimuksen vaikutuksia sekä miten kokonaisvaltainen tariffien alentaminen vaikuttaisi kotimaiseen vientiteollisuuteen. Ensimmäinen menetelmä on Maailmanpankin kehittämä osittainen tasapainomalli. Toinen menetelmä yhdistää Suomen paljastetun suhteellisen edun ja indikatiiviset kauppapotentiaalit sekä käytössä olevat USA:n soveltamat tariffit.

Tutkimuksen tulokset osoittavat selkeästi, että maatalous- ja autoteollisuus hyötyisivät eniten tariffien alentamisesta. Vaikka tulokset osoittavat selvästi viennin kasvua, on epätodennäköistä, että Suomen vienti Yhdysvaltoihin muuttuisi rakenteellisesti keskipitkällä aikavälillä. ___________________________

On January 23, 2017, negotiations were terminated between the EU and US regarding the Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) negotiations. This trade agreement would have been one of the most ambitious agreements ever. With nearly a total reduction of EU-US tariffs, the agreement would also have included the abolition of non-tariff barriers. The purpose of this bachelor’s thesis was to see whether there are sectors in the Finnish economy that would benefit from the implementation of this agreement.

In this thesis, two separate quantitative models were used to analyze the effects of the TTIP agreement and what the effects of a total tariff reduction would be on the domestic export industry. The first model is a partial equilibrium model developed by the World Bank, and the other model combines the revealed comparative benefits for Finland, the indicative trading potential for Finland and the applied tariffs imposed by the United States.

The results clearly and conclusively show that the agricultural and motor vehicle industry would benefit the most from a tariff reduction. Although the results show a clear increase in exports, it is unlikely that the Finnish exports to the United States would structurally change in the medium-long term