Toiminnalliset elämäntaitotyöpajat : maahanmuuttajanuorten VALMA-luokan coachaus

Abstract

Tutkimme toiminnallisten menetelmien toimivuutta elämäntaitojen oppimisessa ja vahvistumisessa VALMA-luokan maahanmuuttajanuorilla. Tutkimukseen valittiin tietyt elämäntaitojen osa-alueet: itsetunto ja -tuntemus; tunne-, vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot; hyvinvointi; tulevaisuus ja unelmat sekä vahvuudet ja voimavarat. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Salon seudun ammattiopiston kanssa, jossa pidettiin elämäntaitotyöpajoja yhdessä VALMA- eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen ryhmässä. Toimeksiantaja on marraskuun 2017 alussa alkanut 6Aika-hanke DuuniPolku, jonka päätavoite on uusien palvelujen ja toimintamallien kehittäminen työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistä varten. Työskentelymme perusta on kuitenkin Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -ohjelma ja sen nuorten elämäntaitoja ja työelämätaitoja vahvistava coachaus.

Tutkimus on tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu kyselyistä, palautteista, ja havaintomateriaalista. Maaliskuussa 2018 VALMA-luokalle teetettiin toivekysely toiminnan sisällöstä, jonka pohjalta työpajat osittain suunniteltiin. Samalla selvitettiin opiskelijoiden henkilökohtaisia tavoitteita. Ennen coachausta teetetyllä laajemmalla kyselyllä selvitettiin opiskelijoiden senhetkistä tilannetta tutkittavissa osa-alueissa. Toiminnan lopuksi sama kysely teetettiin uudestaan. Vastausarvojen muutosten perusteella arvioitiin muutoksia tutkittavien elämäntaidoissa. Toiminnan soveltuvuutta ja tehokkuutta arvioitiin kyselyiden lisäksi toiminnan aikaisen osallistuvan havainnoinnin pohjalta.

Joidenkin elämäntaitojen osa-alueissa oli pieniä muutoksia. Muutoksissa oli osa-alueittain kuitenkin suurtakin yksilöllistä vaihtelua. Merkittävin tulos oli VALMA-luokan opiskelijoiden mielipiteiden selkiintyminen. Havaintojemme ja opiskelijoiden antamien palautteiden perusteella toiminnalliset menetelmät soveltuvat hyvin maahanmuuttajanuorten kanssa työskentelyyn elämäntaitojen vahvistamiseksi. Harjoitteet saivat opiskelijoilta todella hyvät arvosanat.

Tulosten perusteella toiminnalliset menetelmät toimivat elämäntaitojen vahvistamisessa ja opettamisessa. Toiminnallisuus on tärkeä tekijä erityisesti maahanmuuttajien kanssa, koska yhteistä kieltä ei välttämättä ole, ja käytetyn kielen taito voi olla heikkoa. Tuloksia voi hyödyntää vastaavan toiminnan kehittämisessä jatkossa. Ne toimivat pohjana myös uusille tutkimuksille, esimerkiksi keskittymällä tiettyyn elämäntaitojen osa-alueeseen tai laajentamalla tutkimusta useampiin työpajoihin pidemmällä aikavälillä.

The goal of our study was to find out if functional methods are valid in learning and improving life skills of young immigrants of a VALMA-class. Specific aspects of life skills were chosen to be part of the research: self-esteem and -knowledge; emotional, interaction and social skills; well-being; future and dreams and strengths and resources. Workshops were carried out in collaboration with one of the VALMA-classes of Salo’s vocational school. VALMA is preparing education for vocational training. The original assignment for our study was given to us by 6Aika-project DuuniPolku, launched in November 2017. Its main goal is to develop new services and procedures to improve employment and entrepreneurship. However, the basis for our working is the Child and Youth Foundation’s the Skills for life program and its coaching of life skills and working life competencies.

Material of our case study consist of questionnaires, feedback and observation material. In March 2018 a questionnaire was conducted to the VALMA-class to find out students’ hopes for content of the activity, which partly designed the workshops. At the same time, students’ personal goals were studied. Before the workshops a larger questionnaire was conducted to find out the students’ present situation in the studied life skills. They answered the same questionnaire after the coaching had ended. Changes in life skills were evaluated by comparing the answers of the two questionnaires. The suitability and effectiveness of the activity were also evaluated on the basis of participatory observation.

Small changes in answers were noticed in some of the studied aspects. However, there was prominent individual variation in different aspects of life skills. The most significant result was the clarification of students’ opinions. Based on our notices and the feedback from the students we can say that functional methods work well with immigrants in improving the life skills. The exercises received very good grades from the students.

Based on our findings it can be stated that functional methods are valid in improving and teaching life skills. Functionality is an important factor especially with immigrants because there is not necessarily a common language and the language used may be poor. The results can be used to develop the corresponding activity in the future. They also serve as a basis for new research, for example by focusing on a specific aspect of life skills or by expanding research to a larger number of workshops over a longer period of time.