Uuden päiväkodin oppimisympäristön kehittäminen lapsen osallisuutta tukien
Ahlfors, Enni; Alaspää, Tia; Mattila, Maiju (2018)
Ahlfors, Enni
Alaspää, Tia
Mattila, Maiju
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419857
Tiivistelmä
Kehittämistyömme aiheena oli uuden päiväkodin oppimisympäristön kehittäminen liikunnalliseksi lapsen osallisuutta tukien. Tarve kumpusi uuden päiväkodin järjestäytymättömästä oppimisympäristöstä. Varhaiskasvattajat toivoivat tilaa, joka tukisi pitkäkestoista leikkiä. Toimeksiantopäiväkoti on liikuntapainotteinen, joten pyrimme kiinnittämään siihen erityisen paljon huomiota.
Tietoperusta koostuu oppimisympäristön tarkastelusta, lapsilähtöisestä pedagogiikasta sekä lapsen osallisuudesta. Toimeksiantajan liikuntapainotteisuuden vuoksi sisällytimme oppimisympäristö- kappaleeseen oman osion liittyen lapsen fyysisen aktiivisuuden ja oppimisympäristön väliseen yhteyteen. Pyrimme linkittämään tietoperustaamme vahvasti kehittämistyömme aiheeseen.
Kehittämistyön työstäminen aloitettiin loppuvuodesta 2017, ja se valmistui marraskuussa 2018. Kehittämistyön prosessi alkoi kehittämistehtävän määrittelyllä ja tiedonkeruulla. Kehittämistyön toiminnallisen osuuden alkaessa keväällä 2018, kehittämistehtävä rajautui nykyiseen muotoonsa. Kehittämistehtävälle muodostui kaksi päätavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli muovata päiväkodin oppimisympäristöstä leikkimään ja liikkumaan kannustava. Toisena tavoitteena oli ottaa lapset osalliseksi oppimisympäristön suunnitteluun ja toteutukseen.
Kehittämistehtävän toiminnallinen osuus koostui viidestä ohjauskerrasta viiden lapsen pilottiryhmän kanssa, jotka varhaiskasvattajat olivat meille valinneet. Ohjauskerrat pitivät sisällään orientoivan ja ideoivan kerran, kaksi toteuttavaa kertaa sekä lopetuskerran. Näiden ohjauskertojen aikana suunnittelimme ja toteutimme yhdessä lasten kanssa ryhmän tiloihin yhden huoneen. Huoneen teemoiksi valikoituivat prinsessalinna sekä merirosvolaiva. Lisäksi teimme varhaiskasvattajille oppaan, jonka avulla he voivat jatkaa oppimisympäristöjen kehittämistä lapsilähtöisesti. Koska oppimisympäristö ei ole koskaan valmis, jätimme myös toteuttamaamme tilaan mahdollisuuksia jatkaa sen kehittämistä.
Lopetuskerralla annoimme lapsille esimerkkejä uuden oppimisympäristön mahdollisuuksista. Kehittämistyön toiminnallinen osuus oli onnistunut, sillä lapset inspiroituivat fyysisestä oppimisympäristöstä rakentaen leikkejään huoneen teemojen ympärille. Myös liikunnallisuuteen liittyvä tavoite toteutui, sillä lapset lähtivät kehittämään itsenäisesti liikunnallisia leikkejä.
Kehittämismenetelminä käytimme osallistavia, esittäviä sekä keskustelua edistäviä kehittämismenetelmiä. Erityisesti paneuduimme osallistaviin menetelmiin, sillä halusimme korostaa lasten osallisuutta. Tiedonkeruumenetelminä käytimme varhaiskasvattajille kahta strukturoitua kyselylomaketta sekä lapsille teemahaastattelua.
Tietoperusta koostuu oppimisympäristön tarkastelusta, lapsilähtöisestä pedagogiikasta sekä lapsen osallisuudesta. Toimeksiantajan liikuntapainotteisuuden vuoksi sisällytimme oppimisympäristö- kappaleeseen oman osion liittyen lapsen fyysisen aktiivisuuden ja oppimisympäristön väliseen yhteyteen. Pyrimme linkittämään tietoperustaamme vahvasti kehittämistyömme aiheeseen.
Kehittämistyön työstäminen aloitettiin loppuvuodesta 2017, ja se valmistui marraskuussa 2018. Kehittämistyön prosessi alkoi kehittämistehtävän määrittelyllä ja tiedonkeruulla. Kehittämistyön toiminnallisen osuuden alkaessa keväällä 2018, kehittämistehtävä rajautui nykyiseen muotoonsa. Kehittämistehtävälle muodostui kaksi päätavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli muovata päiväkodin oppimisympäristöstä leikkimään ja liikkumaan kannustava. Toisena tavoitteena oli ottaa lapset osalliseksi oppimisympäristön suunnitteluun ja toteutukseen.
Kehittämistehtävän toiminnallinen osuus koostui viidestä ohjauskerrasta viiden lapsen pilottiryhmän kanssa, jotka varhaiskasvattajat olivat meille valinneet. Ohjauskerrat pitivät sisällään orientoivan ja ideoivan kerran, kaksi toteuttavaa kertaa sekä lopetuskerran. Näiden ohjauskertojen aikana suunnittelimme ja toteutimme yhdessä lasten kanssa ryhmän tiloihin yhden huoneen. Huoneen teemoiksi valikoituivat prinsessalinna sekä merirosvolaiva. Lisäksi teimme varhaiskasvattajille oppaan, jonka avulla he voivat jatkaa oppimisympäristöjen kehittämistä lapsilähtöisesti. Koska oppimisympäristö ei ole koskaan valmis, jätimme myös toteuttamaamme tilaan mahdollisuuksia jatkaa sen kehittämistä.
Lopetuskerralla annoimme lapsille esimerkkejä uuden oppimisympäristön mahdollisuuksista. Kehittämistyön toiminnallinen osuus oli onnistunut, sillä lapset inspiroituivat fyysisestä oppimisympäristöstä rakentaen leikkejään huoneen teemojen ympärille. Myös liikunnallisuuteen liittyvä tavoite toteutui, sillä lapset lähtivät kehittämään itsenäisesti liikunnallisia leikkejä.
Kehittämismenetelminä käytimme osallistavia, esittäviä sekä keskustelua edistäviä kehittämismenetelmiä. Erityisesti paneuduimme osallistaviin menetelmiin, sillä halusimme korostaa lasten osallisuutta. Tiedonkeruumenetelminä käytimme varhaiskasvattajille kahta strukturoitua kyselylomaketta sekä lapsille teemahaastattelua.