Hoitoisuusluokitustiedon käyttö henkilöstöresurssoinnin tukena : Röntgenhoitajien näkemyksiä hoitoisuusluokittelun käytöstä ja hoitoisuustiedon hyödyntämisestä henkilöstöresursoinnin tukena

Abstract

Oikein mitoitettu ja ammattitaitoinen henkilökunta on oleellinen osa henkilöstöresursointia. Taloudelliset paineet ja väestön ikääntyminen tuovat terveydenhuoltoon haasteita, terveydenhuollon korkealaatuiset palvelut tulee pystyä tarjoamaan kustannustehokkaasti asiakkaille. Yksi työkalu tehokkaaseen henkilöstöresursointiin on hoitoisuusluokitusjärjestelmä, joita on kehitetty 1960-luvulta lähtien.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää röntgenhoitajien kokemuksia hoitoisuusluokituksen käytöstä käytännön työssä ja kuvata hoitoisuusluokituksesta kerättävän tiedon käyttöä henkilöstöresursoinnin tukena henkilöstön näkökulmasta. Tavoitteena on opinnäytetyöstä saatavan tiedon perusteella vahvistaa hoitoisuusluokitusjärjestelmien luotettavaa käyttöä.

Tutkimus toteutettiin harkinnanvaraisena otostutkimuksena. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat yhden sairaanhoitopiirin kuvantamisen röntgenhoitajat (N=70). Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kesä – heinäkuun aikana 2018, vastausprosentiksi muodostui 41 %. Röntgenhoitajat kuvasivat käyttävänsä hoitoisuusluokitusta säännöllisesti ja sovittujen kriteerien mukaisesti. Hoitoisuusluokituksista saatuja tuloksia käsiteltiin yksiköissä harvoin tai ei ollenkaan. Röntgenhoitajat arvioivat, ettei hoitoisuusluokituksesta saatavia tietoja hyödynnetty henkilöstöresursoinnissa tai niitä hyödynnettiin vähän.

Röntgenhoitajien suhtautuminen hoitoisuusluokitusmittarin käyttöön oli pääosin positiivista. Käsitys hoitoisuusluokitustiedon hyödyntämisestä oli vähäistä, koska esimiehet eivät käsitelleet hoitoisuusluokitustietoja yksiköissä tai niitä käsiteltiin harvoin. Henkilöstö koki, ettei tuloksilla ollut vaikutusta henkilöstöresursointiin.

Jotta henkilöstö motivoituu hoitoisuusluokituksen luotettavaan käyttöön ja ymmärtää miten tuloksia hyödynnetään, tarvitaan tiedon jalkauttamista esimiesten puolelta. Riittävän tiedon jalkauttamisen ja jakamisen seurauksena tuotettu hoitoisuusluokitustieto on luotettavaa, jolloin sitä voidaan esimiestasolla hyödyntää henkilöstöresursoinnin tukena. Jatkotutkimusaiheena kuvantamisen esimiesten käsityksiä hoitoisuustiedon hyödyntämisestä henkilöstöresursoinnissa olisi mielenkiintoista selvittää.

The purpose was to collect the radiographers’ experiences of the use of patient classification system in their daily routine and to describe how the staff sees the patient classification system being used as a tool for personnel management. The aim of was to promote the reliable utilization of the patient classification system.

The study was conducted as a quantitative purposive sample survey. The target group was radiographers of one healthcare district (N=70). The data were collected through an online survey with the response rate of 41 % (n=29). The data were analyzed through the statistics program SPSS.

As a result, radiographers described mainly positive attitude towards patient classification and classifies patients according to instructions. Radiographers saw that provided data was being used as a tool for the human resource management rarely or never. The understanding of how the data derived from the classification system could be utilized was poor.

Overall, the study suggests that when the staff is adequately instructed in the use of the system and kept informed of the results, provided data can be used as a reliable source for human resource management. Further studies could give more information on the use of patient classification in an x-ray department.