Esimiestyö ja työhyvinvointi media-alalla

Abstract

Tätä laadullista opinnäytetyötä lähdettiin tekemään työhyvinvointia edistävin tavoittein. Opinnäytteen tarkoitus oli osoittaa esimiestyön mahdollisuudet ja haasteet työhyvinvointia toteutettaessa. Lisäksi tarkoituksena oli edistää tutkimuksen, sekä jo tiedossa olevien faktojen kautta työhyvinvointia. Tutkimuksessa käsiteltiin viiden eri esimiehen avulla työhyvinvointia.

Opinnäytetyötä alettiin käsittelemään työ- ja sosiaalioikeuden dosentin, varatuomarin Jaana Paanetojan tekemän Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerille Sampo Terholle syksyllä 2018 osoitetun raportin pohjalta. Paanetojan raportti osoittaa reaaliaikaisesti media-alan työhyvinvoinnin tilan. Paanetojan raportista osoitettiin konkreettiset havainnot, jotka ilmaisevat monia epäkohtia media-alan työhyvinvoinnin laiminlyönnistä.

Osana tutkimusta käytettiin kyselyä, joka jaettiin esimiestyötä tekeville. Kyselyllä haluttiin selvittää, mikä on media-alalla työskentelevien esimiesten näkemys työhyvinvoinnista ja miten heidän mielestään sitä voitaisiin edistää. Opinnäytetyön tavoitteena oli toimia oppaana, joka voi parhaimmillaan toimia työhyvinvoinnin edistäjänä sekä opastaa alalla jo toimivia ja sille suuntaavia. Tutkimusprosessin alussa etsittiin tietoperustaa työhyvinvoinnille sekä työhyvinvoinnin tilalle tällä hetkellä Suomessa media-alalla. Lähdemateriaalina käytettiin kirjallisuutta, tutkimuksia, haastatteluita, artikkeleita ja luentoja. Lisäksi taustatietoa kerättiin työhyvinvointia sekä työturvallisuutta valvovien tahojen internetsivuilta.

Suurimmiksi haasteiksi esimiesasemassa koettiin projektikohtaiset työsopimukset, vaihtelevat työajat, ajan löytäminen työntekijöiden perusteelliseen perehdyttämiseen, työntekijöiden jaksamisen seurannat ja työntekijöiden motivointi lyhyiden työsuhteiden vuoksi. Esimiesasemassa toimivat koki, että he voisivat itse kehittää työhyvinvointia esimerkiksi säännöllisellä palautteen annolla. He olivat itse lisänneet työhyvinvointia avoimen ilmapiirin luomisella, levon ja vapaa-ajan tärkeyden korostamisella sekä työhyvinvointi koulutuksiin osallistumalla.

Lopputuloksena pystytään osoittamaan se, että työhyvinvointia tulisi lisätä media-alalla esimiesten puolesta enemmän, vaikka työ on projektiluonteista.

The overall purpose of this thesis was to promote well-being at work. The aim of the thesis was to identify the possibilities and challenges of supervisory work. In addition, the aim was to promote well-being through research and by increasing awareness of already existing. Furthermore, the goal was to demonstrate the status of well-being at work in 21st century.

This study was based on the report written by Finnish labor and social law docent, and vice judge Jaana Paanetoja. Paanetoja’s report provides information on the current state of work well-being in the Finnish media industry. The report shows concrete findings that reveal many shortcomings and unsolved problems in work well-being in the media industry.

A questionnaire was used to gather further data. The questionnaire was distributed to the people who are working in the media industry in supervisory positions. The questionnaire’s purpose was to find out what supervisors in media industry think about work well-being and how, in their opinion, work well-being can be promoted. The purpose of this thesis was to serve as a guide that can be part of well-being promotion in media schools and workplaces. At the beginning of the research process, a knowledge base was collected of work well-being and work well-being’s status in Finnish media industry. Source material consisted of literature, various studies, inquiries, articles and lectures. Also, the information was found from the internet sites which belongs to companies and organizations focused on well-being at work, and law and statutes concerning work.

According to the supervisors, the greatest challenges included project-specific contracts, varying working hours, finding enough time for employee orientation, monitoring employees’ well-being and employees’ motivating because of the short employment contracts. The supervisor felt that they could develop work well-being at work, for example through regular feedback. They themselves had increased well-being at work by creating an open atmosphere at work, emphasizing the importance of rest and leisure, and well-being at work by taking part in training.

As a result, it is possible to demonstrate that well-being at work should be increased in the media sector for managers, even though the work is project-specific.