Työhyvinvoinnin kehittäminen ensihoidossa
Latvala, Piia (2018)
Latvala, Piia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319586
Tiivistelmä
Ensihoitotyö on psyykkisesti ja fyysisesti raskasta työtä, jota tehdään vaativissa työolosuhteissa ja yllättävissä tilanteissa. Kuitenkaan työhyvinvointia ensihoidossa ei ole juurikaan Suomessa tutkittu, joten selkeä tarve työhyvinvoinnin tutkimiselle ensihoidossa on olemassa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ensihoitajien mielestä työyhteisön työhyvinvointia voisi kehittää Pohjanmaan pelastuslaitoksen Vaasan asemalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työyhteisön tämän hetkisestä työhyvinvoinnista, kehittää työhyvinvointia yhdessä työyhteisön kanssa ja luoda toimiva työhyvinvointisuunnitelma.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin kolmivaiheisesti käyttämällä sekä kyselyjä että ryhmäkeskusteluja. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua. Aineiston analyysissä nousi esille yhdeksän erilaista kehittämiskohdetta, joista tärkeimmiksi valittiin tiedonkulku ja kommunikaatio sekä yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt. Nämä osa-alueet otettiin mukaan työhyvinvointisuunnitelmaan ja niiden kehittämistoimenpiteitä mietittiin ryhmäkeskusteluissa.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi työhyvinvointisuunnitelma. Suunniteltujen kehittämistoimien juurruttaminen osaksi työyhteisön arkea vaatii sitoutumista koko työyhteisöltä. Työhyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutumista tulee seurata työyhteisössä säännöllisesti ja vaikuttavuutta arvioida. Työhyvinvointiin panostaminen ei saisi jäädä kertaluontoiseksi, vaan sen tulisi olla jatkuva prosessi ja osa organisaation strategiaa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin kolmivaiheisesti käyttämällä sekä kyselyjä että ryhmäkeskusteluja. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua. Aineiston analyysissä nousi esille yhdeksän erilaista kehittämiskohdetta, joista tärkeimmiksi valittiin tiedonkulku ja kommunikaatio sekä yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt. Nämä osa-alueet otettiin mukaan työhyvinvointisuunnitelmaan ja niiden kehittämistoimenpiteitä mietittiin ryhmäkeskusteluissa.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi työhyvinvointisuunnitelma. Suunniteltujen kehittämistoimien juurruttaminen osaksi työyhteisön arkea vaatii sitoutumista koko työyhteisöltä. Työhyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutumista tulee seurata työyhteisössä säännöllisesti ja vaikuttavuutta arvioida. Työhyvinvointiin panostaminen ei saisi jäädä kertaluontoiseksi, vaan sen tulisi olla jatkuva prosessi ja osa organisaation strategiaa.