Työhyvinvoinnin kehittäminen ensihoidossa

Abstract

Ensihoitotyö on psyykkisesti ja fyysisesti raskasta työtä, jota tehdään vaativissa työolosuhteissa ja yllättävissä tilanteissa. Kuitenkaan työhyvinvointia ensihoidossa ei ole juurikaan Suomessa tutkittu, joten selkeä tarve työhyvinvoinnin tutkimiselle ensihoidossa on olemassa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ensihoitajien mielestä työyhteisön työhyvinvointia voisi kehittää Pohjanmaan pelastuslaitoksen Vaasan asemalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työyhteisön tämän hetkisestä työhyvinvoinnista, kehittää työhyvinvointia yhdessä työyhteisön kanssa ja luoda toimiva työhyvinvointisuunnitelma.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin kolmivaiheisesti käyttämällä sekä kyselyjä että ryhmäkeskusteluja. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua. Aineiston analyysissä nousi esille yhdeksän erilaista kehittämiskohdetta, joista tärkeimmiksi valittiin tiedonkulku ja kommunikaatio sekä yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt. Nämä osa-alueet otettiin mukaan työhyvinvointisuunnitelmaan ja niiden kehittämistoimenpiteitä mietittiin ryhmäkeskusteluissa.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi työhyvinvointisuunnitelma. Suunniteltujen kehittämistoimien juurruttaminen osaksi työyhteisön arkea vaatii sitoutumista koko työyhteisöltä. Työhyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutumista tulee seurata työyhteisössä säännöllisesti ja vaikuttavuutta arvioida. Työhyvinvointiin panostaminen ei saisi jäädä kertaluontoiseksi, vaan sen tulisi olla jatkuva prosessi ja osa organisaation strategiaa.

The purpose was to determine how the paramedics’ workplace well-being could be developed at the Vaasa station of the Ostrobothnia rescue department. The aim was to produce information about current workplace well-being, develop well-being at work with the work community and create a workable health and well-being plan.

This thesis was produced as qualitative action research. The material was collected in three phases using both questionnaires and group discussions. The data were thematically analyzed.

The analysis revealed nine different development targets. Two main development targets were information flow and communication, and common rules and practices. These areas were included in the health and well-being plan. The measures needed to develop them were planned in group discussions.

The result was a health and well-being plan. The implementation of the measures planned should be regularly monitored and evaluated by the effectiveness in the work community. Investing in well-being at work should be a continuous process and part of the organization's strategy.