Ansiotyötätekevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi : Case: Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin opiskelijoiden hyvinvointia. Erityisesti tutkimuksen kohteena olivat ansiotyötätekevät opiskelijat ja se, kuinka he yhdistävät opinnot ansiotyöhön. Tutkimuskysymysten avulla lähdettiin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijoiden kohdalla työhyvinvointiin, miten hyvin opiskelijoilla riittää voimavarat opintoihin yhtä aikaa ansiotyön kanssa ja miten ansiotyötä tekevät opiskelijat vertautuvat ei ansiotyössä käyviin opiskelijoihin hyvinvoinnin suhteen.

Teoreettinen viitekehys painottuu voimakkaasti työhyvinvoinnin teorioihin, joista on paljon aiempaa tutkimustietoa. Myös osittain tästä syystä tutkimusotteeksi valikoitui kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineistoa kerättiin kyselyllä, joka toteutettiin Webropolilla. Anonyymisti toteutettu kysely jaettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoille sähköpostiin nettilinkin kautta. Kyselyn ajankohta oli 29.5.–11.6.2018. Vastauksia kertyi yhteensä 181. Tämä oli noin 14 % tavoitettavissa olevasta perusjoukosta.

Tuloksissa tuli esille yksilölliset erot ihmisten välillä stressin siedossa ja voimavarojen riittävyydessä. Työssäkäyvien osalta esimiehen vaikutus ja toisaalta vaikuttamismahdollisuudet työhön korostuvat työhyvinvoinnin kokemuksessa. Työn vaikutus opintoihin näkyi käytetyssä ajassa ja tyytyväisyydessä omaan koulutyön jälkeen.

Työtyytyväisyys oli pääasiassa hyvällä tasolla, vaikka nykyisen työn jatkuvuus koettiin melko epävarmaksi. Myös vertaisten ja esimiesten toimintaan oltiin kohtuullisen tyytyväisiä.

The purpose of the thesis was to research the wellbeing of students and especially the focus of was in students with paid work and how they manage to combine the studies with their work. The research questions were used to find out what elements affect the students’ wellbeing, how well students manage their personal resources while they bring together work and studies, and how those students with work compare with those without work when it comes to personal resources.

The theoretical framework is mainly focused on theories of wellbeing at work of which there is a lot of previous research. Partly because of that a quantitative research approach was selected for this study. The research material or data was collected through a questionnaire, which was executed by using Webropol. The questionnaire itself was anonymous and distributed to students of Jyväskylä University of Applied Sciences via a link on email. The data was collected between 29th of May and 11th of June 2018. In total 181 people took part in this survey by giving their answers. The response rate was about 14 %.

The results indicate individual differences between people’s stress resilience and sufficiency of their resources. For those with paid work, opportunities to affect one’s tasks and also the influence of their foremen’s behavior are highlighted in their experience of wellbeing at work. The impact of paid work to studies was visible through usage of time and satisfaction for one’s own schoolwork results.

Job satisfaction was primarily at a good level, even though the continuity of current work was rather uncertain. Likewise, the satisfaction to the actions of peers and superiors was moderately good.