Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Pohjavesilaitoksen prosessin optimointi

Väre, Sanna (2018)

Avaa tiedosto
Vare_Sanna.pdf (1.930Mt)
Lataukset: 


Väre, Sanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120419944
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Tampereen Vesi Liikelaitokselle. Työn tavoitteena oli optimoida pohjavesilaitoksen prosessia ilmastuksen ja suodatuksen osalta. Tavoitteena oli myös ottaa aiemmin käytössä ollut lipeäjärjestelmä käyttöön. Tampereen Vesi Liikelaitoksen tavoite oli, että laitokselta lähtevän veden pH-arvo olisi 8,0 korroosion estämiseksi. Työn tarkoituksena oli optimoida ilmastus energian ja laadun suhteen sekä seurata mahdollisia muutoksia prosessidatan ja laboratorioanalyysien avulla. Tarkoitus oli myös varmistaa, että hiilidioksidin ja liuottimien poisto on edelleen optimaalinen muutosten jälkeen. Suodatuksen optimoinnissa oli tarkoitus analysoida, kuinka vuonna 2018 käyttöönotettu esisuodatus on vaikuttanut veden laatuun. Tarkoitus oli myös tarkastella suodatuksen ja suodattimien huuhteluiden toimivuutta paisuntamittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Ilmastuksen tehostamisella ei ollut merkittäviä vaikutuksia lähtevän veden pH-arvoon. Hiilidioksidipitoisuus, redox-potentiaali ja alkaliteetti pysyivät lähes samana. Ilmastusteho palautettiin samalle tasolle, kuin ennen muutoksia. Automatisoitu lipeänsyöttöjärjestelmä otettiin käyttöön, jonka jälkeen tehdyillä laboratorioanalyyseillä pH-arvo varmistui olevan tavoitteessa 8,0. Lipeän käyttöönotto laski hieman suodattimille menevän veden redox-potentiaalia ja lähtevän veden hiilidioksidipitoisuutta.

Alkuvuodesta 2018 käyttöönotettu esisuodatus oli parantanut veden laatua. Sameuspiikit, jotka havaittiin suodattimien huuhteluiden yhteydessä, olivat laskeneet selvästi. Paisuntamittausten ja esisuodosten analyysien perusteella havaittiin, ettei suodattimien paisunta, eikä myöskään vastavirtahuuhtelunopeus, ole huuhteluiden aikana riittävä. Suodattimien paisunta oli vesihuutelun aikana n. 10 %, kun sen olisi pitänyt olla vähintään 15 %. Esisuodoksissa havaittiin myös korkeita sameus- ja rautapitoisuuksia. Sameudet olivat enim-millään 0,64 FTU ja rautapitoisuudet 0,28 mg/l. Epäpuhtaudet eivät siis poistuneet huuhteluveden mukana. Toisaalta, huuhteluiden väliä voidaan tulosten perusteella pidentää. Vaikka virtaamaa kasvatettiin 60 %, ei suodattimelta päässyt kiintoainetta läpi suodatuksen loppuvaiheilla, eikä likaisuutta kuvaava puhdasvesiventtiilin asento muuttunut.

Ilmastuksen tehostamisella ei ollut merkittäviä vaikutuksia veden laatuun. Ilmastuksen tehokkuutta voitaisiin mahdollisesti pienentää energian säästämiseksi. Suodattimiin huuhtelun jälkeen jääneet epäpuhtaudet saataisiin poistettua paremmin esisuodoksen tilavuutta kasvattamalla. Suodattimien huuhtelua voitaisiin parantaa myös tehokkaamman pumpun tai kevyemmän suodatinmateriaalin avulla, jolloin suodatinpatjan paisunta kasvaisi ja epäpuhtaudet poistuisivat huuhteluveden mukana. Testausten perusteella, suodattimien huuhteluväliä voidaan kuitenkin pidentää ilman, että veden laatu heikkenee.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste