Kokemuksia Satulinnan päiväkodin moduulimallin toimivuudesta : Näkökulmana kasvattajien kokemustieto

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Seinäjoella sijaitsevan Satulinnan päiväkodin moduulimallin toimivuutta kasvattajien kokemustiedon pohjalta. Moduulimallilla tarkoitetaan uudentyylistä varhaiskasvatuksessa käytössä olevaa toimintamallia, jossa päiväkoti on jaettu eriteemaisiin ja pienryhmittäin varattaviin tiloihin, joita kutsutaan moduuleiksi. Moduulimallin toimivuutta käsitellään pedagogiikan, oppimisympäristöjen ja moduulimallisessa päiväkodissa työskentelyn näkökulmista sekä vertaillaan moduulimallista ja kiinteäryhmäistä päiväkotia keskenään. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita 2016, jossa määriteltyjä tavoitteita ja toimintaa ohjaavia säännöksiä käytetään lähtökohtana moduulimallin tarkastelulle.

Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tiedonhankintamenetelmänä käytetään teemahaastattelua ja analysointimenetelmänä laadullista sisällönanalyysia. Teemahaastattelujen lisäksi olemme tehneet asiantuntijahaastattelun Satulinnan päiväkodin johtajalle, minkä avulla saimme laajan käsityksen moduulimallin lähtökohdista, toiminta-ajatuksesta ja sen taustoista.

Moduulimalli koettiin pääosin toimivaksi, sillä se tarjoaa paljon mahdollisuuksia monipuoliseen toimintaan. Oppimisympäristöjä kuvailtiin ihanteellisiksi ja lapsilähtöisiksi, joista myös kasvattaja saa ideoita työnsä toteuttamiseen. Moduulimallissa työskentely vaatii uuden työtavan omaksumista, jossa keskiössä on lapsen oma osallisuus oppimisen mahdollistajana. Monipuolisen pedagogiikan toteuttamisessa tiloja tärkeämpänä pidettiin kasvattajan ammattitaitoa sekä tapaa hyödyntää tiloja ja välineitä. Verrattuna kiinteäryhmäiseen päiväkotiin moduulimallinen päiväkoti edellyttää yhteisöllisempää työotetta, koska kasvattajan on tunnettava myös muiden ryhmien lapset, vanhemmat ja kasvattajat. Toisaalta kasvattajat kokivat, ettei moduulimalli välttämättä sovellu kaikille. Tärkeimpinä kehittämiskohteina ilmeni tilavarauskäytäntöjen muokkaaminen toimivammiksi, oppimisympäristöjen muuntaminen monikäyttöisemmiksi, siirtymätilanteiden porrastaminen ja vähentäminen sekä perushoidon mahdollistaminen jokaisessa moduulissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että myös moduulimallinen päiväkoti soveltuu kasvattajien mukaan laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.

The purpose of this thesis was to explore how educators experience functionality of the module model in early childhood education center Satulinna in the City of Seinäjoki. With the term “Module model” we refer to a new type of organizing activities where the kindergarten is divided into different themed rooms called modules which are booked in advance for each smaller group of children. We examine functionality of the model from different points of views which are pedagogy, learning environments and working in a module model kindergarten. In addition, we compare the functions of a module model kindergarten with those of a traditional kindergarten. As theoretical framework of the thesis we use the Finnish National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care 2016. We examine the Module model from the perspective of the goals and regulations guiding activities that are established in the Core curriculum.

The thesis was conducted as a qualitative research and data was gathered by interviewing the educators thematically. The research material was analyzed using themes in the content analysis. In addition, we interviewed the day care manager to get more information about the basis of the module model.

The results of the thesis showed that the educators found the module model mainly functional because it offers a lot of opportunities. The learning environments were described as ideal and child-oriented. Working in the module model kindergarten requires adopting a new working method which focuses on children’s own participation in learning. The most impressive perspective of the implementation of pedagogy was educator’s professional knowledge instead of kindergarten’s physical environment. Module model requires more community-based working method compared to normal kindergarten. On the other hand, educators experience that the module model is possibly unsuitable for some people. The most important ideas for development were the following: to improve booking of the modules, making the learning environments more diverse to serve many functions, minimizing the transition situations and making basic caring of children possible in every module. On basis of the results it can be stated that according to the educators, the module model kindergarten is suitable for the implementation of high quality early childhood education.