Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Sirkkakasvattamojen olosuhteiden hallinta ja energiatehokkuus

Myllyniemi, Toni (2018)

Avaa tiedosto
Myllyniemi_Toni.pdf (3.862Mt)
Lataukset: 


Myllyniemi, Toni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420049
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia, minkätasoiset olosuhteet kotisirkan (Acheta Domesticus) kasvatus vaatii, miten ne saadaan ylläpidettyä, millaisia päästöjä kasvusta syntyy sekä mitä kuluja kasvatuksesta muodostuu. Pohjoismaisissa olosuhteissa kasvatusta ja tutkimuksia sen kannattavuudesta on vielä verrattain vähän. Olosuhteet ulkona ovat talvikautena haastavat ja asettavat ongelmia kasvatuksen tehokkuudelle ja kannattavuudelle.

Optimaalisin kasvulämpötila asettui +30 °C:n alueelle ja mahdollinen vaihtelualue oli +25 °C – +35 °C. Paras mahdollinen ilman suhteellisen kosteuden taso kasvulle oli 60 %, mutta vaihteluväli oli suhteellisen laaja, 80 %RH munille ja toukille sekä 40 %RH lähempänä täysikasvuisuutta oleville. Munat olivat erityisen herkkiä kosteudelle ja liian alhaisella tasolla kuoriutumista ei tapahtunut, mutta kasvuvaiheiden edetessä herkkyys kosteudelle ei ollut enää niin kriittinen. Suhteellisen kosteuden hyvänä rajana toimii 60 %, koska yli 70 %RH:n kosteudessa homeitiöt ja bakteerit alkavat kasvaa tilan korkean lämpötilan avustuksella.

Lämmitysenergian ja lisäkosteuden tarve oli suoraan verrattavissa kasvatustilan tiiviyteen, rakenteiden laatuun sekä hyödynnettyihin kasvatusneliöihin. Sirkat tuottavat kasvaessaan lämpö- ja kosteuskuormaa, joka talvikautena auttaa olosuhteiden ylläpidossa. Joten mitä tehokkaammin neliöt on käytetty, sitä enemmän saadaan hyötyenergiaa käytettyä hyväksi ja säästettyä ostettua energiaa. Kesäkautena Suomessa ei normaalisti tule vastaan tilannetta, jolloin ulkoolosuhteet ylittäisivät kasvatustilan olosuhteet, jolloin ylilämpenemisen ja kosteuden kanssa tulisi ongelmia.

Kasvatuksesta ja kasvusta syntyneet hiilidioksidi- sekä muut kasvihuonepäästöt laskettiin tutkimuksen lopputuloksena ja päästiin hyvään lopputulemaan kasvatuksen kannattavuudesta verrattuna tämän hetken vallitsevaan sika- ja nautatuotantoon. Syntyneet kasvihuonepäästöt eivät kuitenkaan ole ainut vaikuttava tekijä, vaan otettaessa huomioon myös tarvittava kasvatusala ja kasvatuksesta aiheutuneet maankäytölliset muokkaukset, aletaan päästä suurempiin vertailtaviin eroihin.

Työn lopulliset tulokset ovat luottamuksellista tietoa ja ne on poistettu julkisesta raportista.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste