Lasten kokema kontrolli kotikasvatuksessa
Koskela, Susanna (2018)
Koskela, Susanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718607
Tiivistelmä
Tämän tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena oli selvittää eri ikäisten lasten kokemuksia vanhempien asettamasta kontrollista. Kontrolli määritellään toisen ihmisen käyttäytymistä sääteleväksi toiminnaksi. Tutkimusongelmaa lähestyttiin selvittämällä, missä määrin viidesluokkalaiset lapset kokevat kontrollin kolmea eri osa-aluetta: rajoittamista, ohjaamista ja huolehtimista. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, ovatko taustamuuttujat, kuten sukupuoli ja perhetausta yhteydessä lasten kokemuksiin.
Päätutkimukseen osallistui 89 11-vuotiasta lasta kahdesta eri koulusta. Tämä aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja sen analysointi tehtiin SPSS-ohjelmalla ristiintaulukoinnin avulla. Teorialähtöistä sisällönanalyysia käytettiin analysoidessa tutkimuksen avoimet kysymykset. Tutkimusta täydennettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla kuutta 6 -vuotiasta siitä, miten he kokevat vanhempien asettaman kontrollin kotikasvatuksessa. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Vain joka kymmenes päätutkimukseen osallistuneista koki liiallista huolehtimista usein. Vastausten mukaan tytöt kokivat poikia vähemmän vanhempien liiallista huolenpitoa. Sääntöjä oli melkein kaikilla lapsilla kotona. Yli puolet heistä sai vaikuttaa niihin ja vastasi tarvitsevansa niitä. Pojat kokivat saavansa vaikuttaa sääntöihin enemmän kuin tytöt. Sääntöihin ei oltu pääosin tyytymättömiä ja niihin suhtauduttiin positiivisesti. Lasten kokemuksiin ei nähty perhetaustalla olevan merkitsevää yhteyttä. Lapset eivät kokeneet vanhempien kontrolloivan heitä liikaa, joten voidaan olettaa, että lapset tiedostavat vanhempien kontrollin, mutta kokevat sen positiivisessa mielessä.
Täydennystutkimuksen mukaan 6-vuotiaiden lasten oli vaikea ymmärtää ja sanoittaa kotona olevat säännöt. He kokivat säännöt myönteisesti vanhempien asettamiksi rajoiksi, joiden tottelemisesta he saivat pieniä palkintoja. Vanhemmuuden he näkivät kapea-alaisesti kertoessaan, että vanhempien tehtävänä on laittaa ruokaa kotona.
Päätutkimukseen osallistui 89 11-vuotiasta lasta kahdesta eri koulusta. Tämä aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja sen analysointi tehtiin SPSS-ohjelmalla ristiintaulukoinnin avulla. Teorialähtöistä sisällönanalyysia käytettiin analysoidessa tutkimuksen avoimet kysymykset. Tutkimusta täydennettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla kuutta 6 -vuotiasta siitä, miten he kokevat vanhempien asettaman kontrollin kotikasvatuksessa. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Vain joka kymmenes päätutkimukseen osallistuneista koki liiallista huolehtimista usein. Vastausten mukaan tytöt kokivat poikia vähemmän vanhempien liiallista huolenpitoa. Sääntöjä oli melkein kaikilla lapsilla kotona. Yli puolet heistä sai vaikuttaa niihin ja vastasi tarvitsevansa niitä. Pojat kokivat saavansa vaikuttaa sääntöihin enemmän kuin tytöt. Sääntöihin ei oltu pääosin tyytymättömiä ja niihin suhtauduttiin positiivisesti. Lasten kokemuksiin ei nähty perhetaustalla olevan merkitsevää yhteyttä. Lapset eivät kokeneet vanhempien kontrolloivan heitä liikaa, joten voidaan olettaa, että lapset tiedostavat vanhempien kontrollin, mutta kokevat sen positiivisessa mielessä.
Täydennystutkimuksen mukaan 6-vuotiaiden lasten oli vaikea ymmärtää ja sanoittaa kotona olevat säännöt. He kokivat säännöt myönteisesti vanhempien asettamiksi rajoiksi, joiden tottelemisesta he saivat pieniä palkintoja. Vanhemmuuden he näkivät kapea-alaisesti kertoessaan, että vanhempien tehtävänä on laittaa ruokaa kotona.