Lapsen osallisuutta tukeva arviointilomake perhetyöhön
Korhonen, Milla (2018)
Korhonen, Milla
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520290
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana Jämsän perhetyöntekijät tarvitsivat arviointivälineen alakouluikäisten lasten kanssa työskentelyyn. Opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tavoitteena oli laatia arviointilomake Jämsän kaupungin perhetyöhön arvioinnin työvälineeksi, joka toteutettiin lapsen näkökulmasta. Arviointilomaketta tullaan käyttämään perhetyöprosessien arvioinneissa.
Arviointilomakkeen kautta päästään arvioimaan, miten vuorovaikutus ja työskentely ovat toteutuneet lapsen ja perhetyöntekijän välillä. Arviointilomakkeen kautta perhetyöntekijät pääsevät kehittämään omaa työskentelyään. Kehittämistyössä keskityttiin lapsen osallisuuden lisäämisen ja äänen kuuluvuuteen. Kehittämistyön avulla saadaan palaute lapsen näkökulmasta.
Kehittämistyö oli tuotteistettu kehittämistyö, joka eteni tuotekehitysprosessin mukaisesti. Kehittämistyön prosessiin kuului lomakkeen suunnittelu, laatiminen, testaus ja arviointi. Lomaketta testasivat perhetyöntekijät ja tämän opinnäytetyön tekijä. Kehittämistyö eteni prosessimaisesti, mikä mahdollisti työn arvioinnin koko opinnäytetyöprosessin ajan. Arvioinnissa aineistoina käytettiin oppimispäiväkirjaa ja palaverimuistioita. Kehittämistyön loppuarvioinnissa käytettiin avointa haastattelua, joka toteutettiin ennen lomakkeen viimeistelyä ja käyttöön ottamista. Avoimeen haastatteluun osallistuivat perhetyöntekijöiden tiimi.
Kehittämistyön tuloksena saatiin selkeä ja yksinkertainen arviointilomake Jämsän perhetyön käyttöön. Lomaketta pystytään käyttämään perhetyön prosessin aikana eri arvioinneissa, jolloin lomakkeesta saadaan suurempi hyöty. Lomakkeen avulla pystytään arvioimaan perhetyön toteutumista, kehittämään perhetyötä lisää sekä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla lapsen tarpeisiin. Arviointilomakkeen tuloksen pohjalta saadaan lapsen ääni kuulumaan paremmin, jonka kautta perhetyöntekijät pääsevät kehittämään omaa työtä ja pystyvät peilaamaan palautetta tehtyyn työhön. Arviointilomaketta voidaan nyt käyttää yhtenä arvioinnin työskentelymenetelmänä ja sitä voidaan kehittää myös lisää.
Arviointilomakkeen kautta päästään arvioimaan, miten vuorovaikutus ja työskentely ovat toteutuneet lapsen ja perhetyöntekijän välillä. Arviointilomakkeen kautta perhetyöntekijät pääsevät kehittämään omaa työskentelyään. Kehittämistyössä keskityttiin lapsen osallisuuden lisäämisen ja äänen kuuluvuuteen. Kehittämistyön avulla saadaan palaute lapsen näkökulmasta.
Kehittämistyö oli tuotteistettu kehittämistyö, joka eteni tuotekehitysprosessin mukaisesti. Kehittämistyön prosessiin kuului lomakkeen suunnittelu, laatiminen, testaus ja arviointi. Lomaketta testasivat perhetyöntekijät ja tämän opinnäytetyön tekijä. Kehittämistyö eteni prosessimaisesti, mikä mahdollisti työn arvioinnin koko opinnäytetyöprosessin ajan. Arvioinnissa aineistoina käytettiin oppimispäiväkirjaa ja palaverimuistioita. Kehittämistyön loppuarvioinnissa käytettiin avointa haastattelua, joka toteutettiin ennen lomakkeen viimeistelyä ja käyttöön ottamista. Avoimeen haastatteluun osallistuivat perhetyöntekijöiden tiimi.
Kehittämistyön tuloksena saatiin selkeä ja yksinkertainen arviointilomake Jämsän perhetyön käyttöön. Lomaketta pystytään käyttämään perhetyön prosessin aikana eri arvioinneissa, jolloin lomakkeesta saadaan suurempi hyöty. Lomakkeen avulla pystytään arvioimaan perhetyön toteutumista, kehittämään perhetyötä lisää sekä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla lapsen tarpeisiin. Arviointilomakkeen tuloksen pohjalta saadaan lapsen ääni kuulumaan paremmin, jonka kautta perhetyöntekijät pääsevät kehittämään omaa työtä ja pystyvät peilaamaan palautetta tehtyyn työhön. Arviointilomaketta voidaan nyt käyttää yhtenä arvioinnin työskentelymenetelmänä ja sitä voidaan kehittää myös lisää.