Vajaan putken sekä hukkaputken merkitys S -Ca-Ion tutkimustuloksiin
Al-Kenani, Shams; Jussila, Maria (2018)
Al-Kenani, Shams
Jussila, Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520286
Tiivistelmä
Seerumin ionisoituneen kalsiumin, S -Ca-Ion, tutkimusta varten näyte on otettava anaerobisesti. Lisäksi ionisoituneen kalsiumin pitoisuutta on määritettävä täysistä putkista. Näytteenotossa voi kuitenkin ilmaantua haasteita, jolloin näytteenotto ei toteudukaan sovitusti. Alipaineen hävitessä vakuumiputkesta se saattaa jäädä näytteenotossa vajaaksi, eli ei täyty merkkiviivalle asti, jolloin putki jää vajaaksi. Näytettä siipineulalla ottaessa, neulan letkussa oleva happimäärä siirtyy näytteen mukana ensimmäiseen putkeen, jota tässä kutsutaan hukkaputkeksi. Hukkaputkesta ei määritetä ionisoituneen kalsiumin pitoisuutta vaan määritystä varten käytetään vasta seuraavaa putkea, joka on täysinäinen eikä ole altistunut hapelle.
Opinnäytetyön aihe saatiin TYKSLAB Loimaan (os. 183) laboratoriosta ja se toteutettiin TYKSLAB Loimaan laboratorion lisäksi SataDiag Rauman laboratoriossa. Näytteet tutkimusta varten otettiin laboratorioiden henkilökunnan jäsenistä. Opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, saadaanko yhtä luotettavia ionisoituneen kalsiumin pitoisuuksia vajaasti täyttyneistä seerumigeeliputkista täysistä putkista saataviin pitoisuuksiin verrattuna. Lisäksi tutkittiin myös hukkaputkia. Näytteet otettiin siipineulalla, jolloin tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako siipineulan letkusta näyteputkiin pääsevä happi ionisoituneen kalsiumin pitoisuuksiin verrattaessa tulokset täysistä putkista saataviin tuloksiin. Näytteiden ionisoituneen kalsiumin pitoisuudet määritettiin Radiometer ABL 800 –ja ABL 90 –sarjan verikaasuanalysaattoreilla.
Työssä selvisi, että vajaasti täyttyneellä putkella on merkitystä tulostasossa. Hukkaputken tärkeys tutkimuksessa kumoutui ja näytteen tuloksella ei ole merkittävää vaikutusta, vaikka hukkaputkea ei ottaisi.
Opinnäytetyön aihe saatiin TYKSLAB Loimaan (os. 183) laboratoriosta ja se toteutettiin TYKSLAB Loimaan laboratorion lisäksi SataDiag Rauman laboratoriossa. Näytteet tutkimusta varten otettiin laboratorioiden henkilökunnan jäsenistä. Opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, saadaanko yhtä luotettavia ionisoituneen kalsiumin pitoisuuksia vajaasti täyttyneistä seerumigeeliputkista täysistä putkista saataviin pitoisuuksiin verrattuna. Lisäksi tutkittiin myös hukkaputkia. Näytteet otettiin siipineulalla, jolloin tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako siipineulan letkusta näyteputkiin pääsevä happi ionisoituneen kalsiumin pitoisuuksiin verrattaessa tulokset täysistä putkista saataviin tuloksiin. Näytteiden ionisoituneen kalsiumin pitoisuudet määritettiin Radiometer ABL 800 –ja ABL 90 –sarjan verikaasuanalysaattoreilla.
Työssä selvisi, että vajaasti täyttyneellä putkella on merkitystä tulostasossa. Hukkaputken tärkeys tutkimuksessa kumoutui ja näytteen tuloksella ei ole merkittävää vaikutusta, vaikka hukkaputkea ei ottaisi.