Terveystarkastuksiin liittyvä moniammatillinen verkostoyhteistyö työttömien terveyden edistämisessä
Laitalainen, Varpu (2018)
Laitalainen, Varpu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120219465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120219465
Tiivistelmä
Niin sanottujen ilkeiden ongelmien, kuten pitkäaikaistyöttömyyden, syrjäytymisen, päihderiippuvuuksien ja mielenterveysongelmien ratkaisemisessa paikallistason toiminnan yhteensovittamisella on merkittävä rooli. On osoitettu, että elleivät paikalliset toimijat yhdessä hoida näiden ongelmien poistamiseen tähtääviä tehtäviä, monet syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät jäävät ilman apua. Syrjäytyneisyyttä ja siihen johtavia tekijöitä purkamaan onkin käytävä useilta eri tahoilta ylittämällä hallinnonalojen välisiä sektorirajoja ja luopumalla asiantuntijakeskeisestä toimintatavasta.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin eri puolella Suomea työttömien terveystarkastuksia tekevien terveyden- ja sairaanhoitajien näkemyksiä moniammatillisen verkostoyhteistyön sujuvuudesta paikkakunnilla. Tavoitteena oli kartoittaa yhteistyön sujuvuutta ja eri yhteistyömuotoja sekä koota kehittämisehdotuksia siitä, miten yhteistyökäytäntöjä voitaisiin kehittää. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselynä. Kysely lähetettiin vuoden 2017 touko – kesäkuussa 35:lle vastaajalle 17:ään kuntaan tai kuntayhtymään ympäri Suomen. Vastauksia saatiin 30. Vastausprosentiksi muodostui siten 86 %.
Tulosten mukaan monilla tutkimuspaikkakunnilla verkostoyhteistyötä toteutettiin monipuolisesti ja pääosin siihen oltiin myös tyytyväisiä. Tärkeimmät yhteistyömuodot olivat erilaiset palaverit, tiimit, koulutukset ja hankkeet. Yhteistyön kehittämistä näytti edistävän eri toimijoiden sijoittuminen saman katon alle, jolloin toimijoiden välille muodostuu runsaasti sekä virallista että epävirallisempaakin vuorovaikutusta. Moniammatillisuutta ja yhteistyön säännöllisyyttä korostettiin. Laaja-alainen yhteistyö nähtiin tärkeässä roolissa asiakkaiden terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn kohentamisessa. Kehittämistarpeita koettiin muun muassa moniammatillisen yhteistyön johtamisessa ja toimijoiden keskinäisen tunnettuuden lisäämisessä. Kehittämisessä olisi paneuduttava toimijoiden välisen monipuolisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Siten mahdollistuu myös organisaatiorajat ylittävän yhteistyön jatkokehittäminen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen kehittämisessä paitsi työttömille kohdennetuissa palveluissa, myös yleisemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Välillisesti niiden avulla voidaan lisätä palvelujen asiakaslähtöisyyttä sekä vastata palvelurakenteen tehokkuushaasteisiin.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin eri puolella Suomea työttömien terveystarkastuksia tekevien terveyden- ja sairaanhoitajien näkemyksiä moniammatillisen verkostoyhteistyön sujuvuudesta paikkakunnilla. Tavoitteena oli kartoittaa yhteistyön sujuvuutta ja eri yhteistyömuotoja sekä koota kehittämisehdotuksia siitä, miten yhteistyökäytäntöjä voitaisiin kehittää. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-verkkokyselynä. Kysely lähetettiin vuoden 2017 touko – kesäkuussa 35:lle vastaajalle 17:ään kuntaan tai kuntayhtymään ympäri Suomen. Vastauksia saatiin 30. Vastausprosentiksi muodostui siten 86 %.
Tulosten mukaan monilla tutkimuspaikkakunnilla verkostoyhteistyötä toteutettiin monipuolisesti ja pääosin siihen oltiin myös tyytyväisiä. Tärkeimmät yhteistyömuodot olivat erilaiset palaverit, tiimit, koulutukset ja hankkeet. Yhteistyön kehittämistä näytti edistävän eri toimijoiden sijoittuminen saman katon alle, jolloin toimijoiden välille muodostuu runsaasti sekä virallista että epävirallisempaakin vuorovaikutusta. Moniammatillisuutta ja yhteistyön säännöllisyyttä korostettiin. Laaja-alainen yhteistyö nähtiin tärkeässä roolissa asiakkaiden terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn kohentamisessa. Kehittämistarpeita koettiin muun muassa moniammatillisen yhteistyön johtamisessa ja toimijoiden keskinäisen tunnettuuden lisäämisessä. Kehittämisessä olisi paneuduttava toimijoiden välisen monipuolisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Siten mahdollistuu myös organisaatiorajat ylittävän yhteistyön jatkokehittäminen.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen kehittämisessä paitsi työttömille kohdennetuissa palveluissa, myös yleisemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Välillisesti niiden avulla voidaan lisätä palvelujen asiakaslähtöisyyttä sekä vastata palvelurakenteen tehokkuushaasteisiin.