Vertaistukea somessa : sairauksiin liittyvä vertaistukiviestintä Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä
Kankaanpää, Enni (2018)
Kankaanpää, Enni
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120720494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120720494
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, millaisena alustana sosiaalisen median palvelut Facebook, Instagram ja Twitter toimivat sairauksiin liittyvälle vertaistukiviestinnälle. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään, mitä sosiaalisen median mahdollistama vertaistuki merkitsee sitä hyödyntävälle henkilölle.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon haastateltiin viittä sosiaalista mediaa vertaistuellisesti hyödyntävää henkilöä. Lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin aiempiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin sekä muihin kirjallisuuslähteisiin ja havainnoitiin sosiaalisessa mediassa ilmenevää vertaistukiviestintää.
Tutkimustulosten perusteella Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä ilmenee toisiinsa nähden hyvin eri tyylistä vertaistukiviestintää. Facebookin suosio pohjautuu vertaistukiryhmiin ja -sivuihin, joissa keskustelua käydään perinteiseen tyyliin. Instagramissa kuvat ja kuvateksteihin merkityt hashtagit puhuvat puolestaan, mutta myös mahdollisuus kansainväliseen kommunikointiin avaa uusia mahdollisuuksia vertaistuen saralla. Twitterissä keskustelun sävy on kantaaottavampaa ja tuntemuksia puretaan esimerkiksi artikkeli- ja uutisjakojen kautta.
Vertaistuellisesti Facebookia, Instagramia ja Twitteriä käytetään kuitenkin samasta syystä. Ne ovat nopeita ja helppoja käyttää, kun tavoitteena on tiedon jakaminen. Myös puhdas tarve tuen ja avun antamiselle sekä saamiselle motivoi kertomaan omista kokemuksista sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median mahdollistamalla vertaistuella on valtava merkitys sitä hyödyntävälle henkilölle, sillä somen avulla voi löytää ympärillensä jopa korvaamattomia ihmisiä, joita ei muuten ikinä kohtaisi. Huolta vertaistukijoiden keskuudessa herättää kuitenkin se, että pahimmassa tapauksessa kokemustieto saattaa sekoittua tutkimustietoon. Siksi lähdekriittisyyteen olisikin syytä kiinnittää sosiaalisen median vertaistukikeskusteluissa erityistä huomiota.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon haastateltiin viittä sosiaalista mediaa vertaistuellisesti hyödyntävää henkilöä. Lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin aiempiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin sekä muihin kirjallisuuslähteisiin ja havainnoitiin sosiaalisessa mediassa ilmenevää vertaistukiviestintää.
Tutkimustulosten perusteella Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä ilmenee toisiinsa nähden hyvin eri tyylistä vertaistukiviestintää. Facebookin suosio pohjautuu vertaistukiryhmiin ja -sivuihin, joissa keskustelua käydään perinteiseen tyyliin. Instagramissa kuvat ja kuvateksteihin merkityt hashtagit puhuvat puolestaan, mutta myös mahdollisuus kansainväliseen kommunikointiin avaa uusia mahdollisuuksia vertaistuen saralla. Twitterissä keskustelun sävy on kantaaottavampaa ja tuntemuksia puretaan esimerkiksi artikkeli- ja uutisjakojen kautta.
Vertaistuellisesti Facebookia, Instagramia ja Twitteriä käytetään kuitenkin samasta syystä. Ne ovat nopeita ja helppoja käyttää, kun tavoitteena on tiedon jakaminen. Myös puhdas tarve tuen ja avun antamiselle sekä saamiselle motivoi kertomaan omista kokemuksista sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median mahdollistamalla vertaistuella on valtava merkitys sitä hyödyntävälle henkilölle, sillä somen avulla voi löytää ympärillensä jopa korvaamattomia ihmisiä, joita ei muuten ikinä kohtaisi. Huolta vertaistukijoiden keskuudessa herättää kuitenkin se, että pahimmassa tapauksessa kokemustieto saattaa sekoittua tutkimustietoon. Siksi lähdekriittisyyteen olisikin syytä kiinnittää sosiaalisen median vertaistukikeskusteluissa erityistä huomiota.