Kasvualustan vaikutus kuntan rikkaruohottumiseen
Knut, Aini (2018)
Knut, Aini
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120720470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120720470
Tiivistelmä
Kunttaa eli metsänpohjamattoa halutaan käyttää myös sellaisilla paikoilla, joissa maaperä ei ole kuntan lajistolle luontainen. Tällöin pohjamaan ja kuntan välissä olisi hyvä käyttää jotakin sopivaa alustaa. Rikkakasvien ilmaantuminen kunttaan vaikuttaa esteettisyyteen ja työajan käyttöön. Opinnäytetyössä käydään läpi suppea kenttäkoe, jossa tutkittiin kasvualustan vaikutusta rikkaruohojen määrään, peittävyyteen ja kitkentäaikaan kolmella koeruudulla kolmella eri kasvualustalla.
Lehtikompostia, pintamaata ja hiekkaa sisältävä alusta erottui kaikilla mittareilla selvästi. Siltä kerätty rikkakasvien määrä oli runsain, mistä osin johtui rikkakasvien suurin esteettinen haittaavuus ja kitkentäajan suurin kesto. Osasyynä rikkojen runsauteen saattoivat olla mahdollisesti alustassa olleet juuren palat. Vähiten rikkaa ja haittaavuudeltaan vähäisintä rikkaisuutta muodostui kuntalle usein suositellulle hiekkapohjalle. Yhtä selvää eroa ei voitu ajassa tehdä hiekka-alustan ja tavanomaisen puistomullan välillä, sillä sateinen kesä 2017 lisäsi heinien pikkutaimien määrää. Kuntoisuudessa ei millään ruudulla saavutettu toivottavaa tasoa. Eniten tasoaan nostanut puistomultaruutu oli keskitasoa samoin kuin hiekkaruutu. Kompostiruudun huonoa menestymistä selittää hitaasti paranemaan lähteneet saumat. Vuoden 2018 kasvukauden tavallisesta poikkeava lämpöisyys ja vähäsateisuus käänsivät kuntoisuuden nousun laskuun kaikilla ruuduilla.
Vähämultainen alusta on epäsuotuisa lehtevien kasvien kasvulle ja saattaa suosia heiniä – suodatinkankaan käyttö ei ole välttämättä välttämätöntä riittävällä kitkennällä, vaikka pohjamaa ei olisi kuntalle luontainen. Käytetyn alustan tulisi olla puhdasta, sillä monet yleiset rikkakasvit ovat voimakaskasvuisia ja vaikeita kitkeä. Kuntoisuuden ja varpujen kasvun arvioimiseen tarvittaisiin saumattomat koeruudut ja pidempi seuranta-aika.
Lehtikompostia, pintamaata ja hiekkaa sisältävä alusta erottui kaikilla mittareilla selvästi. Siltä kerätty rikkakasvien määrä oli runsain, mistä osin johtui rikkakasvien suurin esteettinen haittaavuus ja kitkentäajan suurin kesto. Osasyynä rikkojen runsauteen saattoivat olla mahdollisesti alustassa olleet juuren palat. Vähiten rikkaa ja haittaavuudeltaan vähäisintä rikkaisuutta muodostui kuntalle usein suositellulle hiekkapohjalle. Yhtä selvää eroa ei voitu ajassa tehdä hiekka-alustan ja tavanomaisen puistomullan välillä, sillä sateinen kesä 2017 lisäsi heinien pikkutaimien määrää. Kuntoisuudessa ei millään ruudulla saavutettu toivottavaa tasoa. Eniten tasoaan nostanut puistomultaruutu oli keskitasoa samoin kuin hiekkaruutu. Kompostiruudun huonoa menestymistä selittää hitaasti paranemaan lähteneet saumat. Vuoden 2018 kasvukauden tavallisesta poikkeava lämpöisyys ja vähäsateisuus käänsivät kuntoisuuden nousun laskuun kaikilla ruuduilla.
Vähämultainen alusta on epäsuotuisa lehtevien kasvien kasvulle ja saattaa suosia heiniä – suodatinkankaan käyttö ei ole välttämättä välttämätöntä riittävällä kitkennällä, vaikka pohjamaa ei olisi kuntalle luontainen. Käytetyn alustan tulisi olla puhdasta, sillä monet yleiset rikkakasvit ovat voimakaskasvuisia ja vaikeita kitkeä. Kuntoisuuden ja varpujen kasvun arvioimiseen tarvittaisiin saumattomat koeruudut ja pidempi seuranta-aika.