Pitopalvelutoiminnan kehittäminen
Urpo, Marianna (2018)
Urpo, Marianna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020730
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli pitopalvelutoiminnan kehittäminen. Työssä tutustutaan pitopalvelutoimintaan ja sen kehittämiseen tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta. Tutkimuksen lähtökohtina toimivat työtehon, tuotantoprosessien toimivuuden, taloudellisen toiminnan ja tuotteen laadun arvioiminen. Tutkimus toteutettiin keittiötoiminnan näkökulmasta. Työn toimeksiantajana toimi juhlapalveluyritys X.
Kehitysprojekti jakautui kahteen osaan, tutkimusvaiheeseen ja yhteissuunnitteluun. Tutkimusvaiheen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat keittiötoiminnassa kaipaavat kehittämistä ja mitkä asiat laskevat työskentelyn tehokkuutta. Tutkimusvaihe alkoi osallistuvalla havainnoinnilla. Havainnoinnin lisäksi tehtiin kvalitatiivinen kyselytutkimus keittiöhenkilökunnalle. Tutkimustuloksissa selvisi, että yrityksen suurimpia työtehoa laskevia tekijöitä olivat ohjeistuksen vajavaisuus, yrityksen sisäisen viestinnän ongelmat, työilmapiiri sekä puutteet työvälineissä ja -laitteissa.
Tutkimusvaiheen tulosten pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin yhteissuunnittelutilaisuus, johon osallistui pitopalvelutoiminnan eri asemissa toimivaa henkilöstöä. Yhteissuunnittelutilaisuudessa käsiteltiin keittiötoiminnassa havaittuja ongelmakohtia ja ideoitiin niihin ratkaisuja. Yhteissuunnittelu valittiin suunnittelumenetelmäksi, sillä suunnitteluprosessissa haluttiin hyödyntää useita eri näkökulmia mahdollisimman toimivien ja realististen ratkaisujen löytämiseksi. Osallistavan suunnittelun tarkoituksena oli myös motivoida ja luoda tilanne, jossa pystyttiin käsittelemään myös työilmapiiriin liittyviä asioita. Yhteissuunnittelun loppuvaiheessa luotiin yritykselle yhtenäisen toiminnan tavoitteet.
Yhteissuunnittelun tuloksena päätettiin kehittää muun muassa reseptiikkaa ja henkilöstön perehdyttämiseen käytettävää materiaalia, joiden avulla voidaan kehittää toiminnan yhtenäisyyttä sekä tuotteiden laatua. Viestinnän ja työilmapiirin kehittämiseksi ideoitiin toimintatapoja, joihin kaikki henkilöstön jäsenet voivat sitoutua. Laitehankintoja priorisoitiin tarpeiden mukaan. Kehittämisprojektin tulosten toivotaan lisäävän työtehoa ja sen kautta myös laskevan yrityksen henkilöstökuluja. Yrityksen toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää ideoimalla ratkaisuja henkilöstön motivoimiseksi.
Kehitysprojekti jakautui kahteen osaan, tutkimusvaiheeseen ja yhteissuunnitteluun. Tutkimusvaiheen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat keittiötoiminnassa kaipaavat kehittämistä ja mitkä asiat laskevat työskentelyn tehokkuutta. Tutkimusvaihe alkoi osallistuvalla havainnoinnilla. Havainnoinnin lisäksi tehtiin kvalitatiivinen kyselytutkimus keittiöhenkilökunnalle. Tutkimustuloksissa selvisi, että yrityksen suurimpia työtehoa laskevia tekijöitä olivat ohjeistuksen vajavaisuus, yrityksen sisäisen viestinnän ongelmat, työilmapiiri sekä puutteet työvälineissä ja -laitteissa.
Tutkimusvaiheen tulosten pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin yhteissuunnittelutilaisuus, johon osallistui pitopalvelutoiminnan eri asemissa toimivaa henkilöstöä. Yhteissuunnittelutilaisuudessa käsiteltiin keittiötoiminnassa havaittuja ongelmakohtia ja ideoitiin niihin ratkaisuja. Yhteissuunnittelu valittiin suunnittelumenetelmäksi, sillä suunnitteluprosessissa haluttiin hyödyntää useita eri näkökulmia mahdollisimman toimivien ja realististen ratkaisujen löytämiseksi. Osallistavan suunnittelun tarkoituksena oli myös motivoida ja luoda tilanne, jossa pystyttiin käsittelemään myös työilmapiiriin liittyviä asioita. Yhteissuunnittelun loppuvaiheessa luotiin yritykselle yhtenäisen toiminnan tavoitteet.
Yhteissuunnittelun tuloksena päätettiin kehittää muun muassa reseptiikkaa ja henkilöstön perehdyttämiseen käytettävää materiaalia, joiden avulla voidaan kehittää toiminnan yhtenäisyyttä sekä tuotteiden laatua. Viestinnän ja työilmapiirin kehittämiseksi ideoitiin toimintatapoja, joihin kaikki henkilöstön jäsenet voivat sitoutua. Laitehankintoja priorisoitiin tarpeiden mukaan. Kehittämisprojektin tulosten toivotaan lisäävän työtehoa ja sen kautta myös laskevan yrityksen henkilöstökuluja. Yrityksen toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää ideoimalla ratkaisuja henkilöstön motivoimiseksi.