Keinot ja kokemukset työhyvinvoinnin parantamiseksi henkisesti kuormittavassa työssä

Abstract

Hoitotyö mielletään usein henkisesti raskaaksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkisesti kuormittavassa työssä työskentelevän hoitohenkilöstön kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työelämäyhteytenä toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP). Opinnäytetyön tehtävänä oli vastata kolmeen kysymykseen: miten hoitohenkilökunta kokee työhyvinvoinnin, millaisia keinoja työhyvinvointiin on henkisesti kuormittavaa työtä tekevillä hoitajilla ja millaisia työhyvinvointia heikentäviä kokemuksia on henkisesti kuormittavaa työtä tekevillä hoitajilla? Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea henkisesti kuormittavaa työtä tekevän hoitohenkilöstön työhyvinvointia ja sen parantamista, jotta hoitajat jaksaisivat työssään paremmin, ja joka lisäisi heidän työssä viihtymistään. Opinnäytetyö tehtiin laadullista menetelmää käyttäen, ja aineistonkeruumenetelmänä oli verkkokysely. Verkkokyselyn kohteena olivat hoitotyöntekijät. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tuloksena saatiin työntekijöiden tämänhetkisen työhyvinvoinnin keskiarvoksi asteikolla yhdestä viiteen lukema 2,79. Työhyvinvointia edistäviksi keinoiksi ilmenivät työnantajan käyttämät keinot työssä jaksamiseen, työn ja vapaa-ajan rytmitys, oma vaikutus työhyvinvointiin, henkilökuntaan panostaminen työhyvinvoinnin keinona ja hyvät työolosuhteet. Työhyvinvointia heikentäviksi kokemuksiksi saatiin henkisesti ja fyysisesti raskaan työn kuormitustekijät, hoitotyön toteuttamiseen vaikuttavat ulkopuoliset tekijät ja henkilökunta ja työn tasavertaisuus heikkoutena.

Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia voidaan parantaa sekä työnantajan että hoitajan käyttämin keinoin, mutta erityisesti yhteistyön avulla. Kyselyn tuloksissa saatuja työnhyvinvointia heikentäviä kokemuksia välttämällä voidaan jatkossa lisätä työhyvinvointia. Mikäli toimeksiantaja hyödyntää työn tuloksia, voidaan olettaa työntekijöiden työhyvinvoinnin paranevan.

The purpose of this study was to examine subjective experiences of employees in a mentally exhausting position and find tools to improve the wellbeing of employees at the workplace. The aim of this study was to help with work related coping of the employees and to improve congeniality at a particular workplace.

The study was conducted in collaboration with representatives from Pirkanmaa Hospital Disctrict. The study applied the qualitive research method and the data were gathered by means of an online survey aimed at medical professionals. The data were analysed using qualitative content analysis.

The average of the subjective experiences of employees’ wellbeing at work was 2,79 on a scale of 1 to 5. Ways to enhance wellbeing at work included employers’ actions to improve coping at work, balancing work-time and off-time, employees’ own actions to improve coping at work, investment to employees as a means of workplace wellbeing and good working conditions. Impairing experiences of wellbeing at work included workload factors of mentally and physically draining work, outside factors preventing one’s ability to perform the nursing practices appropriately and unequality within the staff.

The results of this study show that health care professionals’ wellbeing at work can be improved via means implemented by both the employer and the employee, with strong bias towards the employer and employee co-operation. Coping and wellbeing at work can be improved by concentrating on the impairing factors revealed by the survey.