Loppulausunto esitutkinnassa
Ketola, Nina (2018)
Ketola, Nina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020702
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin esitutkinnan päättämisvaiheen loppulausuntomenettelyn prosessia sekä sen vaikutuksia rikosprosessiin ja loppulausuntomenettelyn hyviä puolia sekä puutteita loppulausuntomenettelyssä. Tapaustutkimuksella tarkasteltiin sitä, miten loppulausuntomenettelyyn päädyttiin, missä vaiheessa asia tuli esille ja minkälaisia loppulausuntoja annettiin. Selvitettiin lisäksi miten loppulausuntomenettelyä toteutettiin. Tästä opinnäytetyöstä rajattiin pois esitutkintayhteistyö loppulausuntomenettelyssä.
Opinnäytetyö pohjautui vuonna 2014 uudistuneeseen esitutkintalakiin (805/2011), jota vertailtiin edeltävään kumottuun esitutkintalakiin (449/1987) sekä niiden esitöihin. Tietoperustaa kerättiin mm. myös oikeuskirjallisuudesta, oikeuskäytännöistä ja oikeudellisesta artikkelista. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin esitutkintaa yleisesti, loppulausuntomenettelyä ja sen tarkoitusta sekä loppulausuntomenettelyn etenemistä.
Opinnäytetyötä varten tutkittiin kolmea rikostapausta, joissa oli kaikissa toteutettu loppulausuntomenettely. Verrattiin näiden tapausten keskinäisiä yhtäläisyyksiä ja eroja loppulausuntomenettelyn suhteen sekä tehtiin päätelmiä, miten menettely on edennyt kussakin tapauksessa.
Opinnäytetyössä selvisi, että loppulausuntomenettely toteutetaan useimmiten poliisijohtoisesti ja syyttäjä ei ole ollut tapaustutkimuksen kohteena olleiden tapausten loppulausuntomenettelyssä mukana. Loppulausuntomenettelyn vaikutusta tuomioistuimen antamaan tuomioon ei pystynyt päätellä tapaustutkimuksen kohteena olevien rikostapausten tuomioista. Loppulausuntomenettely on useimmiten käytössä talousrikosasioissa. Loppulausuntomenettely on toimiva malli kaikissa rikostapauksissa, joissa on riidanalaisia seikkoja.
Opinnäytetyö pohjautui vuonna 2014 uudistuneeseen esitutkintalakiin (805/2011), jota vertailtiin edeltävään kumottuun esitutkintalakiin (449/1987) sekä niiden esitöihin. Tietoperustaa kerättiin mm. myös oikeuskirjallisuudesta, oikeuskäytännöistä ja oikeudellisesta artikkelista. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin esitutkintaa yleisesti, loppulausuntomenettelyä ja sen tarkoitusta sekä loppulausuntomenettelyn etenemistä.
Opinnäytetyötä varten tutkittiin kolmea rikostapausta, joissa oli kaikissa toteutettu loppulausuntomenettely. Verrattiin näiden tapausten keskinäisiä yhtäläisyyksiä ja eroja loppulausuntomenettelyn suhteen sekä tehtiin päätelmiä, miten menettely on edennyt kussakin tapauksessa.
Opinnäytetyössä selvisi, että loppulausuntomenettely toteutetaan useimmiten poliisijohtoisesti ja syyttäjä ei ole ollut tapaustutkimuksen kohteena olleiden tapausten loppulausuntomenettelyssä mukana. Loppulausuntomenettelyn vaikutusta tuomioistuimen antamaan tuomioon ei pystynyt päätellä tapaustutkimuksen kohteena olevien rikostapausten tuomioista. Loppulausuntomenettely on useimmiten käytössä talousrikosasioissa. Loppulausuntomenettely on toimiva malli kaikissa rikostapauksissa, joissa on riidanalaisia seikkoja.