Selvitys ulosmittausten vireilletuloilmoitusten kasvusta Päijät-Hämeen yleisessä edunvalvonnassa vuosien 2009 ja 2017 välillä
Ollikka, Antti (2018)
Ollikka, Antti
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120855
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä Päijät-Hämeen yleisen edunvalvonnan asiakkaaksi tulleiden henkilöiden ulosmittauksen vireilletuloilmoitusten kasvuun vuosina 2009−2017. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään selittäviä tekijöitä sille, minkä takia moni päämies joutui tutkittavalla ajanjaksolla ulosmittaustoimenpiteiden kohteeksi ja miksi ulosmittauksen vireilletuloilmoitusten määrä on kasvanut merkittävästi. Vireilletuloilmoitusten määrät olivat alimmillaan vuonna 2016. Työn teoriaosuudessa kerrotaan lyhyesti Suomen edunvalvonta- ja ulosottojärjestelmistä sekä perehdytään niiden lainsäädäntöön.
Edunvalvonnan alaista henkilöä kutsutaan päämieheksi ja hänen asioitaan hoitavaa sekä tukevaa henkilöä edunvalvojaksi. Edunvalvojan tulee olla lisäksi tehtäväänsä sopiva. Maistraatti valvoo edunvalvontatoimintaa Suomessa. Edunvalvonnan asiakkaat eivät ole erityisen iäkkäitä, vaan edunvalvonnalle voi olla muitakin syitä, kuten esimerkiksi henkilön velkaantuminen ja muut erilaiset maksuongelmat.
Ulosotolla tarkoitetaan jonkin laiminlyödyn velvoitteen pakkotoimeenpanoa. Velvoite voi olla rahallinen saatava tai esimerkiksi häätö. Ulosmittauksen toimeenpanosta huolehtii Suomessa ulosottovirasto. Ulosottomiehellä tarkoitetaan ulosottovirastossa työskenteleviä kihlakunnan ulosottomiehiä. Ulosottokaaressa (2007/705) on säädetty ulosmittauksesta tarkemmin. Velallisella tarkoitetaan sitä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolta saatavia peritään ulosoton kautta. Velkojalla puolestaan tarkoitetaan henkilöä, joka on käynnistänyt ulosottoprosessin hakemalla, joko suppeaa tai normaalia ulosottoa velallista kohtaan.
Opinnäyteyössä verrattiin Päijät-Hämeen edunvalvontatoimiston päämiesten tilannetta edunvalvonnan alkaessa vuosien 2009 ja 2017 välillä. Tutkimusmenetelminä käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusta. Tutkimuksen materiaalina käytettiin Lahden edunvalvontatoimiston paperisia ja sähköisiä henkilörekistereitä. Tutkimuksen johtopäätöksenä pystyttiin toteamaan, että vireilletuloilmoitusten kasvu johtuu useiden eri tekijöiden summasta ja mitään yksittäistä syytä sille ei löytynyt. Aihetta olisi pitänyt tutkia laajemmin erilaisista näkökulmista. Tutkimuksen tulokset tarjoavat toimeksiantajalle mielenkiintoista tietoa vuosien 2009 ja 2017 tilanteista, mutta tulosten perusteella ei voida tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä.
Edunvalvonnan alaista henkilöä kutsutaan päämieheksi ja hänen asioitaan hoitavaa sekä tukevaa henkilöä edunvalvojaksi. Edunvalvojan tulee olla lisäksi tehtäväänsä sopiva. Maistraatti valvoo edunvalvontatoimintaa Suomessa. Edunvalvonnan asiakkaat eivät ole erityisen iäkkäitä, vaan edunvalvonnalle voi olla muitakin syitä, kuten esimerkiksi henkilön velkaantuminen ja muut erilaiset maksuongelmat.
Ulosotolla tarkoitetaan jonkin laiminlyödyn velvoitteen pakkotoimeenpanoa. Velvoite voi olla rahallinen saatava tai esimerkiksi häätö. Ulosmittauksen toimeenpanosta huolehtii Suomessa ulosottovirasto. Ulosottomiehellä tarkoitetaan ulosottovirastossa työskenteleviä kihlakunnan ulosottomiehiä. Ulosottokaaressa (2007/705) on säädetty ulosmittauksesta tarkemmin. Velallisella tarkoitetaan sitä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolta saatavia peritään ulosoton kautta. Velkojalla puolestaan tarkoitetaan henkilöä, joka on käynnistänyt ulosottoprosessin hakemalla, joko suppeaa tai normaalia ulosottoa velallista kohtaan.
Opinnäyteyössä verrattiin Päijät-Hämeen edunvalvontatoimiston päämiesten tilannetta edunvalvonnan alkaessa vuosien 2009 ja 2017 välillä. Tutkimusmenetelminä käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusta. Tutkimuksen materiaalina käytettiin Lahden edunvalvontatoimiston paperisia ja sähköisiä henkilörekistereitä. Tutkimuksen johtopäätöksenä pystyttiin toteamaan, että vireilletuloilmoitusten kasvu johtuu useiden eri tekijöiden summasta ja mitään yksittäistä syytä sille ei löytynyt. Aihetta olisi pitänyt tutkia laajemmin erilaisista näkökulmista. Tutkimuksen tulokset tarjoavat toimeksiantajalle mielenkiintoista tietoa vuosien 2009 ja 2017 tilanteista, mutta tulosten perusteella ei voida tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä.