Gluteenitonta ruokavaliota noudattavien mielipiteet ravintoloiden ja kahviloiden pakkaamattomien elintarvikkeiden merkinnöistä

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin Keliakialiiton toimeksiannosta ja sen tarkoituksena oli selvittää gluteenitonta ruokavaliota noudattavien henkilöiden mielipiteitä allergioita tai intoleransseja aiheuttavien aineiden merkitsemisestä pakkaamattomissa elintarvikkeissa ravintoloissa ja kahviloissa. Nämä aineet on määritelty Euroopan unionin elintarviketietoasetuksessa 1169/2011. Pakkaamattomien elintarvikkeiden kohdalla asetusta sovelletaan kansallisesti jokaiseen jäsenvaltioon, jonka mukaan asiakkaalle on ilmoitettava, mikäli ruoka-annos sisältää jotain allergeenia. Tämä poikkeaa nykyisestä totutusta merkintätavassa, jossa erityisruokavalioannoksista ilmoitetaan aineet, mitä ne eivät sisällä.

Tutkimuksella haettiin vastauksia siihen, miten eri taustaiset henkilöt suhtautuvat merkintöihin ja voisiko ne antaa asiakkaalle kaikissa kahviloissa ja ravintoloissa samalla tavalla. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena sähköisesti Webropo-ohjelmalla lokakuussa 2018. Tutkimusaineistoa kerättiin kahden viikon ajan yhteisöpalvelu Facebookin viidestä suljetusta gluteenittomasta yhteisöstä ja Keliakialiiton Facebook-sivuilta sähköisen linkin avulla. Lisäksi Keliakialiiton ylläpitämästä jäsenrekisteristä otettiin 2000 henkilön satunnaisotanta, joille kyselylinkki lähettiin sähköpostin välityksellä.

Tutkimukseen osallistui 1047 henkilöä, joista suurin osa sairasti keliakiaa tai ihokeliakiaa. Lisäksi vastaajissa oli vilja-allergisia sekä gluteeniyliherkkyyttä sairastavia. Osa vastaajista noudatti gluteenitonta ruokavaliota muun sairauden hoitoon ja osan noudattaminen perustui omaan valintaan. Vastaajat olivat monen ikäisiä, mutta ikäjakauma painottui kuitenkin 35 vuodesta ylöspäin. Tämän hetken totuttua merkintätapaa pidettiin kohtalaisen selkeänä ravintoloissa ja kahviloissa, mutta merkintöjen yhtenäistämistä kaivattiin. Elintarviketietoasetuksen mukaista merkintää pidettiin myös selkeänä ja se kertoisi hyvin annoksen kaikista allergeeneista. Vastaajat kokivat ravintoloiden ja kahviloiden henkilökunnan ammattitaidossa olevan parantamisen varaa. Heille toivottiin lisää erityisruokavaliotietoisuutta sekä erityisruokavalioasiakas pitäisi pystyä kohtaamaan sensitiivisemmin.

Ravintolat ja kahvilat voisivat lisätä asiakkaan luottamusta yhtenäistämällä merkintöjä sekä gluteenittomien annosten selkeällä merkitsemisellä, vaikka sitä ei viranomaiset velvoita. Lähes jokainen vastaaja uskoi yhtenäisen merkintätavan helpottavan kodin ulkopuolella ruokailua. Keliakialiiton ylläpitämä yrityksille tarkoitettu Gluteenittoman palvelun merkki herätti myös paljon luottamusta.