Tehostetun palveluasumisyksikön päivittäisten ruokailutilanteiden kehittäminen
Karimäki, Janika (2018)
Karimäki, Janika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120842
Tiivistelmä
Tässä kehittämistyössä tarkoituksena oli luoda malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikön asukkaille. Kehittämistyön tavoitteena oli asukastyytyväisyyden lisääntyminen. Kehittämistyön yhteistyökumppanina toimi Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden asumispalvelut ja yksikkönä sieltä ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikkö nimeltä Anninpirtti. Kehittämistyön aihe nousi yhteistyökumppanilta. Kehittämistyö on työelämälähtöinen ja sen on tarkoitus antaa uusia tapoja toimia sekä lisätä tietoa.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta kehitettiin neljän syklin avulla. Ensimmäisessä syklissä selvitettiin asukkaiden (n=16) ja omaisten (n=2) käsityksiä hyvästä ruokailutilanteesta ryhmähaastatteluiden avulla. Ryhmähaastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Toisessa syklissä yksikön työntekijöille (n=12) toteutettiin tulevaisuusverstas, jonka kautta selvitettiin työntekijöiden käsityksiä hyvästä ruokailutilanteesta. Kolmannessa syklissä laadittiin malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta, asukkaiden ja omaisten haastatteluiden, työntekijöiden tulevaisuusverstaan ja teoreettisen tiedon perusteella. Neljännessä syklissä malli otettiin käyttöön ja arvioitiin sen käyttökelpoisuutta asukkaiden (n=12) ja omaisten (n=2) ryhmähaastatteluiden sekä työntekijöiden (n=8) lomakekyselyn avulla. Kehittämistyön haastatteluiden, tulevaisuusverstaan ja teoriatiedon kautta esiin tulleet asiat hyvästä ruokailutilanteesta olivat keskenään hyvin samankaltaisia. Rauhallinen toiminta, asukkaiden osallistuminen, ruokailu pöydän ääressä, kodinomaisuus ja valinnanvapaus sekä erilaisten juhlien huomiointi nousivat asioina esiin mallia suunniteltaessa. Kehittämistyön tuloksena luotu malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta pyrkii ohjaamaan toimintaa rauhallisuuteen ja yhtenäistää käytäntöjä sekä lisäämään asukkaiden osallistumista ruokailutilanteiden järjestämisessä. Siinä on lisäksi huomioitu erilaisten juhlapäivien järjestämisen merkitys. Mallin avulla hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta voidaan asumisyksikön ruokailutilanne saada aiempaa toimivammaksi ja asukaslähtöisemmäksi. Mallia on mahdollista jatkossa kehittää eteenpäin muuttamalla sitä asumisyksikön asukkaiden sen hetkisten tarpeiden mukaan. Kaikkia kehittämistyön aikana esille nousseita päivittäisten ruokailutilanteiden kehittämiseen liittyviä asioita ei kerralla voitu muuttaa tai ottaa kehittämiseen mukaan, joten jatkokehittämistä voi lähteä viemään eteenpäin niiden asioiden kautta. Jatkossa tulee vielä kiinnittää huomiota mallin jalkautumiseen osaksi yksikön arkea.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta kehitettiin neljän syklin avulla. Ensimmäisessä syklissä selvitettiin asukkaiden (n=16) ja omaisten (n=2) käsityksiä hyvästä ruokailutilanteesta ryhmähaastatteluiden avulla. Ryhmähaastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Toisessa syklissä yksikön työntekijöille (n=12) toteutettiin tulevaisuusverstas, jonka kautta selvitettiin työntekijöiden käsityksiä hyvästä ruokailutilanteesta. Kolmannessa syklissä laadittiin malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta, asukkaiden ja omaisten haastatteluiden, työntekijöiden tulevaisuusverstaan ja teoreettisen tiedon perusteella. Neljännessä syklissä malli otettiin käyttöön ja arvioitiin sen käyttökelpoisuutta asukkaiden (n=12) ja omaisten (n=2) ryhmähaastatteluiden sekä työntekijöiden (n=8) lomakekyselyn avulla. Kehittämistyön haastatteluiden, tulevaisuusverstaan ja teoriatiedon kautta esiin tulleet asiat hyvästä ruokailutilanteesta olivat keskenään hyvin samankaltaisia. Rauhallinen toiminta, asukkaiden osallistuminen, ruokailu pöydän ääressä, kodinomaisuus ja valinnanvapaus sekä erilaisten juhlien huomiointi nousivat asioina esiin mallia suunniteltaessa. Kehittämistyön tuloksena luotu malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta pyrkii ohjaamaan toimintaa rauhallisuuteen ja yhtenäistää käytäntöjä sekä lisäämään asukkaiden osallistumista ruokailutilanteiden järjestämisessä. Siinä on lisäksi huomioitu erilaisten juhlapäivien järjestämisen merkitys. Mallin avulla hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta voidaan asumisyksikön ruokailutilanne saada aiempaa toimivammaksi ja asukaslähtöisemmäksi. Mallia on mahdollista jatkossa kehittää eteenpäin muuttamalla sitä asumisyksikön asukkaiden sen hetkisten tarpeiden mukaan. Kaikkia kehittämistyön aikana esille nousseita päivittäisten ruokailutilanteiden kehittämiseen liittyviä asioita ei kerralla voitu muuttaa tai ottaa kehittämiseen mukaan, joten jatkokehittämistä voi lähteä viemään eteenpäin niiden asioiden kautta. Jatkossa tulee vielä kiinnittää huomiota mallin jalkautumiseen osaksi yksikön arkea.