Tehostetun palveluasumisyksikön päivittäisten ruokailutilanteiden kehittäminen

Abstract

Tässä kehittämistyössä tarkoituksena oli luoda malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikön asukkaille. Kehittämistyön tavoitteena oli asukastyytyväisyyden lisääntyminen. Kehittämistyön yhteistyökumppanina toimi Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden asumispalvelut ja yksikkönä sieltä ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikkö nimeltä Anninpirtti. Kehittämistyön aihe nousi yhteistyökumppanilta. Kehittämistyö on työelämälähtöinen ja sen on tarkoitus antaa uusia tapoja toimia sekä lisätä tietoa.

Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta kehitettiin neljän syklin avulla. Ensimmäisessä syklissä selvitettiin asukkaiden (n=16) ja omaisten (n=2) käsityksiä hyvästä ruokailutilanteesta ryhmähaastatteluiden avulla. Ryhmähaastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Toisessa syklissä yksikön työntekijöille (n=12) toteutettiin tulevaisuusverstas, jonka kautta selvitettiin työntekijöiden käsityksiä hyvästä ruokailutilanteesta. Kolmannessa syklissä laadittiin malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta, asukkaiden ja omaisten haastatteluiden, työntekijöiden tulevaisuusverstaan ja teoreettisen tiedon perusteella. Neljännessä syklissä malli otettiin käyttöön ja arvioitiin sen käyttökelpoisuutta asukkaiden (n=12) ja omaisten (n=2) ryhmähaastatteluiden sekä työntekijöiden (n=8) lomakekyselyn avulla. Kehittämistyön haastatteluiden, tulevaisuusverstaan ja teoriatiedon kautta esiin tulleet asiat hyvästä ruokailutilanteesta olivat keskenään hyvin samankaltaisia. Rauhallinen toiminta, asukkaiden osallistuminen, ruokailu pöydän ääressä, kodinomaisuus ja valinnanvapaus sekä erilaisten juhlien huomiointi nousivat asioina esiin mallia suunniteltaessa. Kehittämistyön tuloksena luotu malli hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta pyrkii ohjaamaan toimintaa rauhallisuuteen ja yhtenäistää käytäntöjä sekä lisäämään asukkaiden osallistumista ruokailutilanteiden järjestämisessä. Siinä on lisäksi huomioitu erilaisten juhlapäivien järjestämisen merkitys. Mallin avulla hyvästä päivittäisestä ruokailutilanteesta voidaan asumisyksikön ruokailutilanne saada aiempaa toimivammaksi ja asukaslähtöisemmäksi. Mallia on mahdollista jatkossa kehittää eteenpäin muuttamalla sitä asumisyksikön asukkaiden sen hetkisten tarpeiden mukaan. Kaikkia kehittämistyön aikana esille nousseita päivittäisten ruokailutilanteiden kehittämiseen liittyviä asioita ei kerralla voitu muuttaa tai ottaa kehittämiseen mukaan, joten jatkokehittämistä voi lähteä viemään eteenpäin niiden asioiden kautta. Jatkossa tulee vielä kiinnittää huomiota mallin jalkautumiseen osaksi yksikön arkea.

In this development work, the purpose was to create a model of a good daily eating situation for the residents of the unit of intensified assisted living for the aged. The purpose of the development work was to increase resident satisfaction. As a cooperation partner for the development work was Sastamala region’s housing services of social and health services and the unit of intensified assisted living for the aged, called Anninpirtti. The theme for the development work came from the cooperation partner. The development work is working-life-oriented, and the purpose is to give new ways to operate and to increase information.

The development work was conducted as an activity analysis. The model for a good daily eating situation was developed with the help of four cycles. In the first cycle, the opinions of the residents (n=16) and the families/relatives (n=2) of a good eating situation were examined with the help of group interviews. The group interviews were analyzed with inductive contents analysis. In the second cycle, a future workshop was carried out for the employees of the unit (n=12), through which the opinions of the employees of a good eating situation were found out. In the third cycle, a model for a good daily eating situation was drawn up, based on the interviews of the residents and their families/relatives, the future workshop of the employees and theoretical knowledge. In the fourth cycle, the model was introduced, and its usability was assessed with the help of group interviews of the residents (n=12) and families/relatives (n=2), and a questionnaire for the employees (n=8). The presented issues through the development work’s interviews, future workshop and theoretical knowledge of a good eating situation were very similar with each other. A peaceful operation, involving the residents, eating at the table, homeliness and freedom of choice, as well as considering various parties, were the issues highlighted when planning the model. The model created as a result of the development work of a good daily eating situation aims at directing the operation towards peacefulness, to unify the practices, and to increase the residents’ participation in arranging the eating situations. In addition, it has taken into account the importance of arranging various festivities. With the help of the model, the unit’s good daily eating situation can be made even more functional and resident-friendly. It is possible to develop the model further in the future, by modifying it according to the residents’ needs at the time. All the raised issues of the development work connected with the development of daily eating situations could not be altered at once or involved in the development, so further development can be based on these issues. In the future, attention should be paid to make the model into everyday practice at the unit.