Alkoholiongelman tunnistaminen ja hoitaminen terveysasemalla : kyselytutkimus perusterveydenhuollon työntekijöille
Mattila, Heidi (2018)
Mattila, Heidi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120920587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120920587
Tiivistelmä
Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa runsaasti inhimillisiä ja yhteiskunnallisia haittoja. Osa alkoholinkäyttäjistä saa alkoholista merkittäviä terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja tai käyttö johtaa alkoholiriippuvuuteen. Alkoholinkäytön riskiryhmien tunnistaminen vaatii terveydenhuollossa seulontaa ja alkoholinkäyttöön puuttumista. Kansalliset suositukset ohjaavat alkoholiongelmien hoitoa ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon. Päihdeongelman tunnistaminen ja hoitaminen edellyttää työntekijöiltä taitoja ja tahtoa.
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, millaisilla keinoilla perusterveydenhuollossa tunnistetaan ja hoidetaan alkoholiongelmaa. Tarkoituksena oli kysyä myös, millaisia kokemuksia perusterveydenhuollon työntekijöillä oli potilaan ohjaamisesta Tampereen kaupungin Psykiatria- ja päihdekeskukseen jatkohoitoon. Psykiatria- ja päihdekeskuksen palveluihin sisältyvät myös ensiohjausyksikkö Ension ja terveysasemille jalkautuneiden päihdesairaanhoitajien palvelut. Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidulla e-lomakkeella, johon vastasivat Tampereen kaupungin perusterveydenhuollon hoitajat ja lääkärit (N=35). Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksesta saaduista tuloksista käy ilmi, että kaikki kyselyyn vastanneet työntekijät tapaavat työssään runsaasti alkoholia käyttäviä potilaita. Alkoholinkäytöstä kysymisessä esiintyy vaihtelua. Runsaan alkoholin käytön tunnistamisessa käytetyimmät keinot ovat havainnointi ja haastattelu. Muita keinoja käytetään selkeästi vähemmän. Motivoiva haastattelu ja mini-interventio tunnetaan vastaajien joukossa hyvin, mutta niiden käyttäminen ei tuntemiseen nähden ollut runsasta. Alkoholin terveyshaitoista ja käytön riskirajoista kertominen ovat tavallisimpia hoidossa käytettyjä keinoja. Lääkehoitojen ehdottaminen jää selkeästi vähiten käytetyimmiksi keinoiksi. Ension palvelut tunnettiin vastaajien joukossa parhaiten ja oman työn kannalta sujuvinta on ohjata potilas jatkohoitoon Ensioon. Koulutustarve alkoholiongelman hoitamisessa ja jatkohoitoon ohjaamisessa nousee tutkimuksesta selkeästi esiin.
Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että alkoholiongelman tunnistamissa työntekijät toimivat pitkälti haastattelun ja havainnoinnin varassa. Käypä hoito -suosituksen mukaisia tunnistamis- ja hoitokeinojen käyttöä tulee terveysasemilla lisätä ja potilaan hoitopolkua parantaa lisäämällä terveysasemien työntekijöiden tietoa Psykiatria- ja päihdekeskuksen palveluista.
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää, millaisilla keinoilla perusterveydenhuollossa tunnistetaan ja hoidetaan alkoholiongelmaa. Tarkoituksena oli kysyä myös, millaisia kokemuksia perusterveydenhuollon työntekijöillä oli potilaan ohjaamisesta Tampereen kaupungin Psykiatria- ja päihdekeskukseen jatkohoitoon. Psykiatria- ja päihdekeskuksen palveluihin sisältyvät myös ensiohjausyksikkö Ension ja terveysasemille jalkautuneiden päihdesairaanhoitajien palvelut. Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidulla e-lomakkeella, johon vastasivat Tampereen kaupungin perusterveydenhuollon hoitajat ja lääkärit (N=35). Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksesta saaduista tuloksista käy ilmi, että kaikki kyselyyn vastanneet työntekijät tapaavat työssään runsaasti alkoholia käyttäviä potilaita. Alkoholinkäytöstä kysymisessä esiintyy vaihtelua. Runsaan alkoholin käytön tunnistamisessa käytetyimmät keinot ovat havainnointi ja haastattelu. Muita keinoja käytetään selkeästi vähemmän. Motivoiva haastattelu ja mini-interventio tunnetaan vastaajien joukossa hyvin, mutta niiden käyttäminen ei tuntemiseen nähden ollut runsasta. Alkoholin terveyshaitoista ja käytön riskirajoista kertominen ovat tavallisimpia hoidossa käytettyjä keinoja. Lääkehoitojen ehdottaminen jää selkeästi vähiten käytetyimmiksi keinoiksi. Ension palvelut tunnettiin vastaajien joukossa parhaiten ja oman työn kannalta sujuvinta on ohjata potilas jatkohoitoon Ensioon. Koulutustarve alkoholiongelman hoitamisessa ja jatkohoitoon ohjaamisessa nousee tutkimuksesta selkeästi esiin.
Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että alkoholiongelman tunnistamissa työntekijät toimivat pitkälti haastattelun ja havainnoinnin varassa. Käypä hoito -suosituksen mukaisia tunnistamis- ja hoitokeinojen käyttöä tulee terveysasemilla lisätä ja potilaan hoitopolkua parantaa lisäämällä terveysasemien työntekijöiden tietoa Psykiatria- ja päihdekeskuksen palveluista.