Työn imua johtamisen keinoin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden kokemuksia työn imusta, esimiesten kokemuksia työn imun tukemisesta ja johtajien kokemuksia työn imua mahdollistavista johtamisrakenteista. Opinnäytetyön tavoitteena oli nostaa työn imua tukevat tekijät esiin ja lisätä tietoa, millaisella johtamisella työntekijöiden työn imua voidaan tukea ja vahvistaa. Tämän opinnäytetyön tulosten avulla voidaan kehittää työn imua tukevaa johtamista sekä yksikkö- että toimialuetasolla.

Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja menetelmänä käytettiin soveltaen bikva-asiakaslähtöistä arviointimallia. Tutkimusaineisto kerättiin kolmivaiheisella ryhmäteemahaastattelulla. Ensin haastateltiin työntekijät (n=8), sitten esimiehet (=3) ja viimeisenä toimialueen johto (n=3). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tasapuolisuus, avoimuus ja vuorovaikutuksellisuus koettiin työn imua lisäävinä tekijöinä. Luottamuksellisuus mahdollisti vaikeiden asioiden käsittelyä ja niistä oppimista. Lisäksi luottamuksellisuudella oli vaikutusta työyhteisöissä olevaan keskustelukulttuuriin ja työilmapiiriin. Tulosten mukaan osallisuus päätöksentekoon ja työn suunnitteluun koettiin tärkeänä tekijänä kaikilla tasoilla työhyvinvoinnin vahvistamisessa. Työntekijät toivoivat esimiesten priorisoivan omaa ajankäyttöään omiin yksikköihinsä, ja esimiehen kiinnostusta heidän työnsä sisältöjä kohtaan. Työntekijät ja esimiehet toivoivat jämäkkyyttä päätöksentekoon ja prosesseihin, ja esimiesten tehtävänkuviin toivottiin selkeyttä. Johdon mukaan esimiehen tehtävänkuva ja puuttumisen prosessi olivat selkeät. Johdossa ajateltiin esimiesten ennakoivan tulevia asiakasvirtoja, visioivan osaamistarpeiden muutoksia ja viestivän näistä asioista eteenpäin.

Tutkimuksen perusteella toimialueella tulisi mahdollistaa työaika-autonomia kaikissa yksiköissä, jatkaa työntekijöiden osallistamista työn suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä kehittää työryhmätyöskentelyä. Osaamisen arviointia ja kehityskeskustelujen hyödyntämistä tulisi aikatauluttaa osaamisen kehittämistä paremmin hyödyntäväksi. Keskustelua tukevia rakenteita tulisi tarkentaa esimiesten ja johdon välillä.

The purpose was to examine and describe nurses´, ward managers´ and department managers´ experiences of work flow factors and managing those work flow factors. The aim was to increase awareness of factors affecting on personnel´s work flow and how to improve management in this area.

The qualitative study was conducted by applying client-oriented BIKVA assessment model. The data were collected through thematic group interviews and analysed using qualitative content analysis.

The results indicated that equality, openness and confidentiality were benefiting work flow factors. Involvement in decision making and planning of work were considered important at all levels to strengthen well-being at work. Decision-making was hoped for assertiveness as well as processes and ward managers' tasks. Department managers stated that the task of the ward manager and the process of interference were clear.

In the future, it would beneficial to enable shift planning autonomy, continue employee involvement and develop work group working. Competence assessment and utilization of development discussions should be scheduled for better utilization of knowledge. Structures to support discussion between managers in all levels should be fine-tuned.