Koulutusvientimallin suunnittelu : Tiimeistäkö tarvittava lisäresurssi?
Sievälä, Jouni (2018)
Sievälä, Jouni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120720522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120720522
Tiivistelmä
Kansalliseen AMEO-verkostoon kuuluvat erityisammattioppilaitokset halusivat osaltaan vastata valtiovallan haasteeseen kasvattaa koulutusviennistä yksi merkittävä vientituote. Oppilaitokset tekivät päätöksen perustaa yhteinen koulutusvientiyhtiö. Ammattiopisto Spesiassa aloitettiin ensimmäisenä konkreettinen selvitystyö koulutusvientitoiminnan käynnistämiseksi. Ammattiopisto Spesialle koulutusvienti oli uusi toimiala, joten ensin tutkittiin henkilöstön keskuudesta mahdollista potentiaalia koulutusviennin toteuttamiseksi sekä mahdollista koulutusvientimallia toiminnan pilotoimiseksi. Tutkimuksen selkeä tavoite oli löytää henkilöstöstä koulutusvientiin sitoutuvat henkilöt, ja sopia heidän kesken toteuttamiskelpoinen koulutusvientimalli Ammattiopisto Spesialle.
Koulutusvientimallin löytymiseksi tehtiin etnografinen kehittämistutkimus, jonka tutkimusryhmäksi valikoitui Järvenpään kampukselta kaikki 20 tekniikan alan opettajaa sekä heidän valitsemat 4 ohjaajaa. Tutkimus toteutettiin neljässä syklissä. Tutkimusteoriaksi oli valittu tiimiteoria, ja analyysimenetelmänä oli sovellettu Aktantti-malli. Ensimmäisen syklin aikana suoritetun strukturoidun kyselyn tuloksena tutkimusryhmä puolittui 12:een. Toisen syklin teemahaastattelun avulla haettiin tutkimusryhmän jäsenten henkilökohtaisia toiveita koulutusvientiin osallistumiseksi. Kolmannessa syklissä haettiin tutkimusaineistosta yhteistä toimintamallia koulutusviennin toteuttamiseksi. Neljännessä syklissä haettiin erilaisia vaihtoehtoja jatkon suhteen konkreettisen koulutusviennin aloittamiseksi.
Tutkimuksen tuloksena tutkimusryhmälle sovittiin yhteinen toimintamalli koulutusviennille. Syntynyt koulutusvientimalli mahdollistaa konkreettisen koulutusvientitoiminnan. Tutkimuksessa löydettiin koulutusviennistä innostuneet ja siihen sitoutuvat henkilöt. Myös oppilaitoksen johdossa sitouduttiin koulutusvientiin uuden strategian myötä.
Koulutusvientimallin löytymiseksi tehtiin etnografinen kehittämistutkimus, jonka tutkimusryhmäksi valikoitui Järvenpään kampukselta kaikki 20 tekniikan alan opettajaa sekä heidän valitsemat 4 ohjaajaa. Tutkimus toteutettiin neljässä syklissä. Tutkimusteoriaksi oli valittu tiimiteoria, ja analyysimenetelmänä oli sovellettu Aktantti-malli. Ensimmäisen syklin aikana suoritetun strukturoidun kyselyn tuloksena tutkimusryhmä puolittui 12:een. Toisen syklin teemahaastattelun avulla haettiin tutkimusryhmän jäsenten henkilökohtaisia toiveita koulutusvientiin osallistumiseksi. Kolmannessa syklissä haettiin tutkimusaineistosta yhteistä toimintamallia koulutusviennin toteuttamiseksi. Neljännessä syklissä haettiin erilaisia vaihtoehtoja jatkon suhteen konkreettisen koulutusviennin aloittamiseksi.
Tutkimuksen tuloksena tutkimusryhmälle sovittiin yhteinen toimintamalli koulutusviennille. Syntynyt koulutusvientimalli mahdollistaa konkreettisen koulutusvientitoiminnan. Tutkimuksessa löydettiin koulutusviennistä innostuneet ja siihen sitoutuvat henkilöt. Myös oppilaitoksen johdossa sitouduttiin koulutusvientiin uuden strategian myötä.