Tukholman asuntomarkkinan hintakehityksen vaikutus Helsingin asuntomarkkinan hintakehitykseen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään Tukholman asuntomarkkinan hintakehityksen vaikutuksia uhkana Helsingin asuntomarkkinan hintakehitykseen. Tavoitteena on löytää mahdollisia uhkatekijöitä asuntomarkkinasta, jotka voisivat joko suoranaisesti tai välillisesti vaikuttaa Suomen talouteen ja sitä kautta asuntomarkkinoihin, rajaten painopisteen Tukholman tilanteeseen ja sitä kautta vaikutukset erityisesti Helsingin asuntomarkkinoihin. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tavoitteena on kvalitatiivisen tutkimuksen tavoin löytää vastauksia kysymyksiin, mitä Tukholman asuntomarkkinat ovat, miksi tilanne on ajautunut nykyiselleen ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat Helsingin asuntomarkkinaan. Aineistona käytetään media-artikkeleita, erilaisten organisaatioiden julkaisuja ja raportteja, maiden tilastokeskusten dataa, jonka pohjalta pyritään tekemään johtopäätöksiä sekä asiantuntijahaastatteluiden vastausmateriaalia, josta pyritään vastaavasti tekemään linjauksia. Aiheen nopeatempoisuuden vuoksi lähes päivittäinen uutisoinnin ja erilaisten julkaisujen seuraaminen on ollut välttämätöntä. Osin poraudutaan vuosien 2008-2018 aineistoihin, mutta pääsääntöisesti tarkastelun aikaperiodina ovat lähivuodet sekä tämänhetkinen tilanne. Työn teoreettisessa osuudessa kuvataan Ruotsin ja Suomen taloutta sekä maiden asuntomarkkinoita ja niihin liittyviä vaikutustekijöitä; varallisuusvaikutus, rakennustuotannon vaikutus, rahoitusmarkkinan vaikutus sekä inflaatio. Tutkimusosiossa vertaillaan sekä Tukholman että Helsingin valittujen, toisistaan poikkeavien kaupunginosien hintakehitystä, hintojen muutosten alkamis- ja kestoaikoja sekä muiden koettujen, oleellisten seikkojen vaikutusta. Tätä tarkastelua täydentämään suoritettiin sähköpostitse ennakkoon haastatteluun pyydetyille asiantuntijoille teemahaastattelut. Haastatteluista luotiin kooste sekä niitä hyödynnettiin työn johtopäätösten summaamisessa. Tutkimustulosten osalta oli lähes mahdotonta vetää johdonmukaisia ja yhtäläisiä näkemyksiä ja tuloksia. Esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelumateriaalin perusteella oli mahdollista löytää yhteneväisiä käsityksiä vain joiltain osin. Sama poikkeavuus oli havaittavissa tietoperustan pohjalta erilaisista näkemyksistä. Mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei tutkituista materiaaleista olisi saanut työstettyä mielenkiintoisia havaintoja ja johtopäätöksiä. Opinnäytetyön työstäminen ajoittui huhtikuusta 2018 joulukuuhun 2018.