Kirjallisuusselvitys paperin kitkasta
Hannula, Teemu (2018)
Hannula, Teemu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221109
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin paperin kitkaan vaikuttavia paperinvalmistusprosessin raaka-aineita ja olosuhteita sekä paperin kitkan vaikutusta paperiteollisuuden jalostusprosesseihin. Työssä tutkittiin myös paperin kitkan mittaamisen menetelmiä, laitteita sekä olosuhteiden vaikutuksia mittaustuloksiin.
Paperin valmistuksessa eniten vaikuttavana kitkana pidetään kahden paperin välistä kitkaa. Nykyisissä teorioissa paperin kitka muodostuu adheesiovoimista pintojen välissä ja muodonmuutoksista rajapinnoissa. Paperin kitkaan vaikuttaa todellinen kontaktipinta-ala, joka on vain pieni osa silmällä nähtävästä näennäisestä kontaktipinta-alasta.
Paperin kitkan muodostumiseen on huomattava vaikutus valmistusolosuhteilla sekä valmistuksessa käytettävillä raaka-aineilla. Paperin kosteudella oli suora vaikutus paperin kitkaan, sillä kosteusarvojen noustessa paperissa, kasvoi myös kitkakerroin lineaarisesti samanaikaisesti. Puun uuteaineiden poistaminen massanvalmistuksessa kasvatti paperin kitkakerrointa, mutta ligniinin poiston sellumassasta ei todettu vaikuttavan paperin kitkaan alhaisissa uuteainepitoisuuksissa. Uusiomassan vaikutus paperin kitkaan määräytyi siistausmenetelmän mukaan vaahdotussiistauksen laskiessa paperin kitkaa ja pesusiistauksen kasvattaessa sitä.
Täyteaineista erityisesti saostetun kalsiumkarbonaatin käyttö kasvatti paperin kitkaa, kun taas kaoliinin ja talkin käyttö laski kitkaa. Erikoispigmentit, kuten kalsioitu kaoliini, synteettiset silikaatit ja titaanidioksidi kasvattivat paperin kitkaa. Lisäaineista voiteluaineet ja vaahdonestoaineet laskivat paperin kitkaa samoin kuin AKD-massaliimat. Massaliimoista paperin kitkaa kasvattava vaikutus todettiin tärkkelyksellä ja polyakryyliamidilla.
Paperin kitkalla oli vaikutus useissa eri jälkikäsittelyprosesseissa. Rullauksessa ongelmia aiheutti paperin kerrosten välinen liukuminen, joka aiheutui usein konerullan huonosta rakenteesta. Pituusleikkauksessa liian alhainen kitkakerroin aiheutti helposti kreppirynkkyjä ja puhkeamia, kun taas liian suuri kitkakerroin rullien pomppimista ja tärinää.
Paperin kitkan mittaaminen on herkkä prosessi olosuhteiden muutoksille. Peräkkäiset mittaukset samansuuntaisina ja testikappaleiden tartunta aiheuttivat kitkakertoimen pienenemisen.
Paperin valmistuksessa eniten vaikuttavana kitkana pidetään kahden paperin välistä kitkaa. Nykyisissä teorioissa paperin kitka muodostuu adheesiovoimista pintojen välissä ja muodonmuutoksista rajapinnoissa. Paperin kitkaan vaikuttaa todellinen kontaktipinta-ala, joka on vain pieni osa silmällä nähtävästä näennäisestä kontaktipinta-alasta.
Paperin kitkan muodostumiseen on huomattava vaikutus valmistusolosuhteilla sekä valmistuksessa käytettävillä raaka-aineilla. Paperin kosteudella oli suora vaikutus paperin kitkaan, sillä kosteusarvojen noustessa paperissa, kasvoi myös kitkakerroin lineaarisesti samanaikaisesti. Puun uuteaineiden poistaminen massanvalmistuksessa kasvatti paperin kitkakerrointa, mutta ligniinin poiston sellumassasta ei todettu vaikuttavan paperin kitkaan alhaisissa uuteainepitoisuuksissa. Uusiomassan vaikutus paperin kitkaan määräytyi siistausmenetelmän mukaan vaahdotussiistauksen laskiessa paperin kitkaa ja pesusiistauksen kasvattaessa sitä.
Täyteaineista erityisesti saostetun kalsiumkarbonaatin käyttö kasvatti paperin kitkaa, kun taas kaoliinin ja talkin käyttö laski kitkaa. Erikoispigmentit, kuten kalsioitu kaoliini, synteettiset silikaatit ja titaanidioksidi kasvattivat paperin kitkaa. Lisäaineista voiteluaineet ja vaahdonestoaineet laskivat paperin kitkaa samoin kuin AKD-massaliimat. Massaliimoista paperin kitkaa kasvattava vaikutus todettiin tärkkelyksellä ja polyakryyliamidilla.
Paperin kitkalla oli vaikutus useissa eri jälkikäsittelyprosesseissa. Rullauksessa ongelmia aiheutti paperin kerrosten välinen liukuminen, joka aiheutui usein konerullan huonosta rakenteesta. Pituusleikkauksessa liian alhainen kitkakerroin aiheutti helposti kreppirynkkyjä ja puhkeamia, kun taas liian suuri kitkakerroin rullien pomppimista ja tärinää.
Paperin kitkan mittaaminen on herkkä prosessi olosuhteiden muutoksille. Peräkkäiset mittaukset samansuuntaisina ja testikappaleiden tartunta aiheuttivat kitkakertoimen pienenemisen.