Hyvä saattohoito, arvokas elämälle

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää saattohoidon tilannetta Porin perusturvan alueen hoitoyksiköissä ammattihenkilöiden kuvaamana. Tutkimuksen avulla haluttiin vastauksia kysymyksiin, miten saattohoidon laatu toteutuu ja miten saattohoidon laatua voitaisiin kehittää. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan Perusturvakeskuksen saattohoidon palveluja kehittää yksilöllisempään, laadukkaampaan ja myös kustannuksiltaan tehokkaampaan suuntaan. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus ja se toteutettiin sähköisen haastattelulomakkeen avulla. Vastaajat valittiin kattavasti sosiaali- ja terveyspalvelujen eri yksiköistä Porin Perusturvan alueelta. Haastattelulomakkeet lähetettiin yhteensä 18:lle hoitoalan esimiehelle ja 17:lle lääkärille.

Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen perustana oli STM:n 2010 "Hyvä Saattohoito Suomessa" ja siihen sisältyneet saattohoidon suositukset. Analyysissä vastauksia verrattiin laatujohtamisen tunnusmerkkeihin. Keskeiet kehittämisen alueet olivat tulosten mukaan: Saattohoitoon tulisi panostaa enemmän, tarvitaan käytännönläheistä koulutusta ja tietojen säännöllistä päivittämistä, yhteistyötä tulisi kehittää eri yksiköiden ja erikoissairaanhoidon kanssa sekä lisätä konsultointia, saattohoitopäätökset tulisi tehdä aikaisemmin ja hoitolinjauksiin toivottiin selkeyttä, potilaille/asiakkaille voitaisiin antaa enemmän tietoa hoitotahdon tekemisestä, omaisten kanssa olisi hyödyllistä keskustella potilaan tilanteesta enemmän, työntekijöiden osallistamista olisi hyödyllistä lisätä ja kehittää tiimityötä, potilas/asiakaspalautejärjestelmiä tulisi kehittää. Laatujohtamisen menetelmää voisi hyödyntää paremmin, mikä tarkoittaa hoidon suunnitelmallisuutta, arviointia ja kehittämistyötä saattohoidon laadun kehittämiseksi.

The purpose of this thesis was to sort out the situation of end-of-life care in different care units of Pori Basic Security (Perusturva) area descriped by professionals. Through this research was wanted answers to questions how the quality of end-of-life care is real-ized and how the quality of end-of-life care can be improved. The purpose was to produce information how to improve end-of-life care more individual, qualified and expenses more effective direction. The data were analyzed using qualitative content analysis. Research was made by using e-interview form. The respondents were selected to cover social- and healthcare units in Basic security (Perusturva) area of Pori. The data was collected from 18 supervisors of nursing homes and hospital wards and 17 doctors.

The data were analyzed by using theory-based analysis. The research was based on Social and Healthcare Ministry´s 2010 “Good Terminal care in Finland” (Hyvä saattohoito Suomessa) what consisted the recommendations of Terminal care. In the analysis, findings were compared with quality management criterions. The main development topics according to the research were: To end-of-life-care should be put more resources, practical training is needed and regularly knowledge updating is required, co-operation should be developed with various care units and with Central Hospital and consultancy should be increased, the medical treatment decisions of terminal care should be done earlier and treatment Guidelines should be more clear, to patients/clients could be given more information how to do own living will, with the near ones should be discussed more about the patient condition, should be developed team work, The custom-er/patient feedback system should be developed. Quality management principles could be utilized by planning, evaluation and development work to increase the quality of terminal care.